Dialyysi – hemodialyysipotilaan polku

Hemodialyysissä puhdistetaan veri kuona-aineista ja ylimääräinen nestelasti poistetaan keinomunuaisen, dialysaattorin, avulla. Hoitoa tehdään 3 kertaa viikossa 4 – 5 tuntia kerrallaan. Hoito on polikliinista hoitoa.

Munuais- ja maksaliitto

Tästä pääset Terveyskylän munuaistaloon.

Takaisin

Munuaisten vajaatoiminnan toteaminen

Munuaisten vajaatoiminnan toteaminen

Potilaat hakeutuvat terveyskeskus-, työterveys- tai yksityislääkärin vastaanotoille epämääräisten oireiden perusteella; väsyttää, on etovaa oloa, ruokahaluttomuutta ja mikään ei huvita.

Tutkimuksissa ilmenee munuaisten vajaatoiminta ja lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon sisätautipoliklinikalle nefrologin, munuaissairauksiin erikoistuneen lääkärin, vastaanotolle.  Siellä tehdään jatkotutkimuksia ja hoitosuunnitelma.

Munuaisten vajaatoiminta voi tulla yllättäen tai pikkuhiljaa etenemällä. Se voi olla jonkin taudin komplikaatio tai se voi aiheuttaa oireita, joiden perusteella löytyy aiheuttajasairaus. Synnynnäiset rakenteelliset muutokset, hoitamaton verenpainetauti ja diabetes voivat muun muassa olla munuaisten vajaatoiminnan aiheuttajia.

 

Seuraavat vaiheet

Hoitomuodon valinta

Hoitomuodon valinta

Poliklinikkakontrollien jatkuessa huomataan, että munuaisten vajaatoimintasi etenee ja hoitovaihtoehtojen valinta tulee sinulle ajankohtaiseksi.

Hoitovaihtoehtoja:

Konservatiivinen hoito, eli seurataan laboratoriokokein ja poliklinikkakäynneillä taudin kehittymistä ja vointiasi, ei aloiteta aktiivihoitoa.

Peritoneaalidialyysihoito, eli aloitetaan dialyysihoito vatsaonteloon asennettavan katetrin kautta. Vatsakalvo toimii dialyysikalvona ja hoito tapahtuu vatsaonteloon ja sieltä pois valutettavan nesteen avulla. Sinut perehdytetään hoitoon sairaalassa ja sen jälkeen huolehdit hoidostasi kotona. Hoitoon kuuluu oleellisena osana noin kuukauden välein tapahtuvat poliklinikkakontrollit, tarvittavine tutkimuksineen ja lääkärin vastaanottoineen.

Hemodialyysihoito, eli aloitetaan veritien kautta hemodialyysilaitteella tehtävä hoito. Hoito vaatii toimivan veritien, joko valtimo-laskimoavanteen tai suureen keskuslaskimoon asennetun katetrin. Hemodialyysihoitoa voidaan tehdä sairaalassa tai kotona. Sairaalahemodialyysissä on hoitohenkilökunta paikalla tekemässä hemodialyysihoitoa. Halutessasi voit osallistua oman hoitosi toteutukseen perehdytyksen jälkeen sairaalassa. Kotihemodialyysin tekemistä varten saat yksilöllisen perehdytysjakson hemodialyysin tekemiseen kotona. Kotiin tarvitaan myös muutostöitä ennen hoidon siirtymistä kotiin. Kotihemodialyysiin kuuluu myös olennaisena osana noin kuukauden välein tapahtuvat poliklinikkakontrollit, tarvittavine tutkimuksineen ja lääkärin vastaanottoineen.

Seuraavat vaiheet

Hemodialyysi

Hemodialyysi

Hemodialyysissä puhdistetaan veri kuona-aineista, esim. urea, kalium ja fosfori, jotka poistuvat normaalien terveiden munuaisten kautta virtsan mukana. Hemodialyysissä poistetaan myös vettä, joka poistuu myös normaalien terveiden munuaisten kautta virtsana.

Hemodialyysin toteuttamista varten tarvitaan toimiva veritie ja asianmukainen hemodialyysilaitteisto.

Seuraavat vaiheet

Keskuslaskimokatetri

Keskuslaskimokatetri

Jos hemodialyysi täytyy aloittaa ennakoitua aiemmin tai akuutisti, vointisi huononnuttua, käytetään veritienä keskuslaskimokatetria.

Kekuslaskimokatetri asennetaan verisuoneen kaulan tai rintakehän kautta  sairaalassa, leikkaus- ja anestesiaosastolla, anestesialääkärin toimesta. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa. Katetri on joko tilapäinen tai ns. pysyvä, tunneloitu.

Keskuslaskimokatetrin asentaminen ja hemodialyysihoidon aloittaminen tehdään yleisimmin sairaalan vuodeosastolta käsin. Vuodeosastohoidon kesto riippuu voinnistasi.

Keskuslaskimokatetrin kanssa elämiseen liittyy rajoituksia; saunominen ja uiminen ovat kielletty tulehdusriskin vuoksi, samoin voimakas fyysinen ponnistelu, esim. kuntosaliharjoittelu, verenvuodon ja katetrin ulos liukumisen vuoksi. Katetri suojataan aina hoidon jälkeen steriileillä sidoksilla ja peitetään vedenpitävällä muovikalvolla. Katetrit ovat yleensä 2-lumenisia eli saman päällyskuoren sisällä on kaksi erillistä reittiä. Hoidon jälkeen molemmat reitit huuhdotaan ja täytetään veren hyytymistä ehkäisevällä liuoksella. Tämän vuoksi katetria ei saa käsitellä kotona. Ennen seuraavaa hoitoa hyytymistä ehkäisevä liuos poistetaan ja katetrin reitit huuhdotaan.

Kuvassa dialyysikatetri, jonka toisesta haarasta otetaan veri dialyysiletkustoon, puhdistumaan dialysaattoriin ja toiseen haaraan palautetaan letkustosta puhdistunut veri.

 

Seuraavat vaiheet

Fisteli

Fisteli

Ihannetapauksessa hemodialyysihoitosi aloittaminen voidaan ennakoida hyvissä ajoin. Kun hemodialyysihoidon aloittaminen alkaa tulla ajankohtaiseksi, tehdään sinulle lähete verisuonikirurgille, hemodialyysiin tarvittavan veritien tekemiseksi.  Verisuonikirurgi tekee suunnitelman verisuonileikkauksen tekemisestä, jossa rakennetaan valtimo-laskimo-avanne verisuoniin (fisteli).

Fisteli on verisuoniavanne, jossa on leikkauksessa yhdistetty valtimo- ja laskimosuonet. Sen tarkoituksena on parantaa verenkiertoa laskimossa, voimistaa ja vahvistaa suonta. Hemodialyysin toteuttamiseen tarvitaan kahdelle dialyysineulalle hyvät, toimivat pistopaikat. Fisteli tehdään yleisimmin ei-hallitsevaan yläraajaan, siis oikeakätiselle vasempaan käteen ja vasenkätiselle oikeaan käteen.

Sinun tulee seurata fisteliä ja sen toimivuutta tarkkaan, annettujen ohjeiden mukaan kotona. Fisteli kypsyy ja vahvistuu noin kuukauden ajan ennen käyttöön ottamista eli silloin voidaan aloittaa hoidot fistelin kautta.

Fistelileikkaukset tehdään Sosterin alueella pääsääntöisesti Savonlinnan keskussairaalassa.

Kuvassa kaksi neulaa pistettynä kädessä olevaan dialyysifisteliin. Alemmasta neulasta otetaan veri dialyysiletkustoon, puhdistumaan dialysaattoriin ja ylempään neulaan palautetaan puhdistunut veri dialyysiletkustosta takaisin.

Seuraavat vaiheet

Sairaalahemodialyysi

Sairaalahemodialyysi

Hemodialyysihoitosi aloitetaan aina sairaalassa. Veritienä käytetään joko fisteliä tai keskuslaskimokatetria. Hoidot tehdään useimmiten polikliinisesti eli käyt hoidoissa kotoa käsin. Hoitoja tehdään aluksi 3-5 kertaa viikossa, 2-3 tuntia kerrallaan. Hoitokertoja/viikko ja hoitoaikaa/hoitokerta tarkistetaan viikoittain tehtyjen laboratorioarvojen ja vointisi mukaan. Hoidon vakiinnuttua hoitosi kesto on 4-5 tuntia/3 kertaa viikossa.

Hemodialyysihoitosi vakiinnuttua vaihdetaan yleensä hieman tehokkaampaan hoitomuotoon, hemodiafiltraatioon. Sen toteutus on melko samankaltainen, kuin hemodialyysinkin. Hoitoaikasi ja hoitokertojesi määrä pysyy tässä samana.

 

Seuraavat vaiheet

Seurantatutkimukset

Seurantatutkimukset

Dialyysihoidon tehon seuraamiseksi otetaan sinulta kuukausittain verikokeita ja vuosittain tehdään laaja verikokeiden määritys.

Sinulle tehdään kehonkoostumusmittaus  kerran kuukaudessa nestetasapainon ja ravitsemustilan seuraamiseksi.

Seuraavat vaiheet

Veritieongelmat

Veritieongelmat

Dialyysihoidon toteuttamisen ongelmia voivat olla fistelin toimimattomuus tai dialyysikatetrin tukkeutuminen.

Tutkimus- ja hoitokeinoina ovat dialyysifistelin angiografia röntgenosastolla ja tarvittaessa pallolaajennus. Dialyysikatetrin tukkeutuessa tehdään sinulle dialyysikatetriin lääkkeellinen liuotushoito dialyysiosastolla.

Fistelin infektoituessa neulojen pistopaikoilta, sinulle aloitetaan antibioottihoito ja vaihdetaan neulojen pistopaikkaa. Dialyysikatetrin infektoituessa se poistetaan, aloitetaan antibioottihoito ja asennetaan uusi katetri. Dialyysikatetrin infektoituessa joudut yleensä olemaan sairaalassa.

Seuraavat vaiheet

Lääkäri

Lääkäri

Osastonylilääkäri, nefrologi, tapaa sinut viikoittain lääkärin kierroilla hemodialyysiosastolla. Kierto tapahtuu dialyysihoidon aikana, jolloin nefrologi tarkastaa mm. lääkelistasi, tekee tarvittaessa uudet reseptit.

Kerran vuodessa järjestetään kaikille potilaille sisätautipoliklinikalle nefrologin vastaanotto, jossa voi rauhallisessa tilassa käydä asioitaan lääkärin kanssa läpi.

Seuraavat vaiheet

Terapeutit

Terapeutit

Ravitsemusterapeutin tapaat hemodialyysihoidon aikana, kuuden kuukauden välein. Myös välillä on tarvittaessa mahdollisuus saada häneltä neuvoja ravitsemuksellisiin ongelmiin.

Sairaalan jalkaterapeutille ohjataan sinut tarvittaessa. Dialyysin sairaanhoitaja tekee jalkatarkastukset kuukausittain.

Dialyysihoitojen alettua sairaalan sosiaalityöntekijä auttaa sinua sosiaalietuuksien saamisessa ja anomusten täyttämisessä.

Seuraavat vaiheet

Hoidon päättyminen

Hoidon päättyminen

Dialyysihoidot päättyvät onnistuneeseen munuaisensiirtoon, hoitojen lopettamiseen tai kuolemaan.

Munuaisensiirto:

Yhtenä dialyysihoidon tavoitteena on saada vointisi dialyysihoidolla niin hyväksi, että sinua olisi mahdollisuus esittää munuaisensiirtolistalle. Nämä munuaisensiirtoa varten tehtävät selvittelyt aloitetaan olosuhteiden niin salliessa mahdollisimman pian. Selvittelyihin kuuluu mm. verikokeita, rtg-tutkimuksia, hammaslääkärissä käynti ja mahdollinen hammashoito. Valmisteluohjelma on tarkkaan määritelty ja etenemme siinä vaihe vaiheelta.

Kun kaikki tarvittavat tutkimukset on tehty, lähtee lähete elinsiirtotoimistoon ja sieltä tulee tieto siirtolistalle hyväksymisestä. Munuaisensiirron odotusaika on voi olla pitkä, siihen kannattaa varautua. Kerromme dialyysissä munuaisensiirtolistalle pääsemisestä ja varsinaiseen elinsiirtoon lähtemiseen liittyvistä asioista ja teemme tarvittavia seurantatutkimuksia.

Sairaalahemodialyysit jatkuvat munuaisensiirtolistalle päässeillä elinsiirtoon asti.

Hoitojen lopettaminen:

Joskus aloitetut hemodialyysihoidot lopetetaan. Se voi johtua siitä, että omien munuaisten toiminta on ollut esim. infektion tai leikkauksen aikaisen huonon verenkierron, vuoksi heikko. Munuaistoiminnan parannuttua on voitu hoidot lopettaa, tämä on melko harvinaista.

Hemodialyysihoidot on myös lopettu voinnin ollessa niin huono, että niistä ei ole enää apua potilaan voinnille.

Potilas voi myös itse haluta, että hemodialyysihoidot lopetetaan. Tuolloin keskustellaan potilaan kanssa ja kerrotaan hänelle vointiin tulevat muutokset ja ongelmat. Tämä johtaa yleensä kuolemaan, nesteen ja kuona-aineiden kertyessä elimistöön.

Kuolema:

Hemodialyysi ei ole parantavaa, vaan elimistön omaa toimintaa tukevaa hoitoa. Kokonaisvoinnin huonotessa elimistöä tukeva hoito ei enää välttämättä auta ja seurauksena on kuolema.

 

Seuraavat vaiheet

 

Ole ystävällinen ja anna palautetta hoitopolusta tämän linkin kautta.