Hyvinvoinnin edistämisen työyhteisömalli

Sosterissa toimineessa Tuottavuutta hyvinvointia kohentamalla -hankkeessa tavoitteena oli lisätä työyhteisöjen tuottavuutta kohentamalla työyhteisön jäsenten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hankkeessa kehitettiin työyhteisöille elintapaohjauksen toimintamalli, jonka kesto on kuusi kuukautta. Hanke oli  onnistunut ja tulokset erittäin hyviä. Lisää hankkeesta ja sen tuloksista löydät täältä.

Seuraavaksi esitellään kaksi erilaista toimintamallia, joita on muokattu Tuottavuutta hyvinvointia kohentamalla -hankkeessa käytössä olleen mallin pohjalta. Vasemmanpuoleinen malli perustuu työyhteisön sisällä tapahtuvaan ns. omalla porukalla organisoituun toimintaan, ja sen kustannus on käytännössä yhden työntekijän aikapanos noin tunti viikossa, ja lisäksi alku- ja loppumittauksiin käytettävä aika.

Oikeanpuoleinen malli on ns. kaupallinen malli, jossa pyritään tarjoamaan hyvin samaa konseptia kuin tässä hankkeessa oli käytössä. Tällöin alku- ja loppumittauksissa käytetään kehonkoostumusmittausta ja kehon kuntoindeksiä tilanteen kartoituksessa ja seurannassa.  Lisäksi toiminnan organisointi ja sparraus tulee oman organisaation ulkopuolelta. Kustannukset muodostuvat tällöin lähtö- ja loppumittausten laitteistosta, ja siihen tarvittavasta henkilöstöstä, ja tulosten analysoinnista ja niiden kertomisesta. Lisäksi sparrausta ja hyvinvointi-infoja voitaisiin järjestää yhteisesti sovittujen tavoitteiden perusteella.

Takaisin

Työyhteisössä herää kiinnostus hyvinvoinnin ja työkyvyn kohentamiseksi

Työyhteisössä herää kiinnostus hyvinvoinnin ja työkyvyn kohentamiseksi

Tuottavuutta hyvinvointia kohentamalla -hankkeessa kehitettiin työyhteisöllinen hyvinvointiprojekti, jonka kesto on kuusi kuukautta. Projektin voi toteuttaa työyhteisön sisäisesti tai ottaa mukaan ulkopuolisen toteuttajan. Tässä on esitelty kaksi erilaista toimintamallia.

Seuraavat vaiheet

Toimintamalli sisäisesti toteutettuna

Toimintamalli sisäisesti toteutettuna

Tässä toimintamallissa on lähdetty ajatuksesta, että mikä tahansa työyhteisö voi toteuttaa yhteisöllisen hyvinvointiprojektin, vaikka työyhteisön käytössä ei ole siihen erikseen korvamerkittyä resurssia. Onnistunut toteutus vaatii ennalta suunnitellun ajanjakson ja toimenpiteet jakson aikana. Onnistumiseen tarvitaan myös toiminnan koordinointi, henkilö työyhteisön sisältä, joka ottaa hyvinvointiprojektin koordinoitavakseen. Lisäksi ennakkomarkkinointia ei pidä väheksyä, vaan se on olennainen osa hyvinvointiprojektia, jotta työyhteisö innostuu ja motivoituu yhteisestä projektista.

Seuraavat vaiheet

Ennalta sovittu ajanjakso

Ennalta sovittu ajanjakso

Onnistunut projekti vaatii selkeän alun ja selkeän lopun. Myös osallistujien on tiedettävä mihin osallistuvat ja mitä ajanjakson aikana tapahtuu.

  • Projektilla selkeä alku ja loppu
  • Ennakkomarkkinointi työyhteisössä innostamiseksi ja motivoimiseksi

Seuraavat vaiheet

Alkumittaus

Alkumittaus

Tuottavuutta hyvinvointia kohentamalla -hankkeen tuloksista käy ilmi, että onnistunut projekti vaatii selkeät mittarit onnistumiselle. Kun osallistujat tietävät, että uusi mittaus on tulossa projektin lopussa, on se jo itsestään hyvä motivaatiokeino. Vyötärönympärys ja paino ovat hyviä elintapamuutosten mittareita, ja ne ovat helppo toteuttaa kotona tai työpaikalla.

  • Vyötärönympärys
  • Paino

Seuraavat vaiheet

Yhteisöllinen liikuntapäiväkirja sovelluskaupasta

Yhteisöllinen liikuntapäiväkirja sovelluskaupasta

Tuottavuutta hyvinvointia kohentamalla -hankkeessa hyödynnettiin yhteisöllisiä sovelluksia, joiden avulla työyhteisön jäsenet pääsivät näkemään mitä työkaverit harrastivat vapaa-aikana. Ilmaisia liikuntapäiväkirjoja löytyy sovelluskaupasta ja ne toimivat kuten sosiaalinen media - jaetaan kavereille omia suorituksia ja kaverit pääsevät suorituksia kannustamaan.

  • HeiaHeia, Sport Tracker…
  • Näkee mitä työkaverit harrastavat vapaa-aikana

Seuraavat vaiheet

Yhteisöllinen tavoite ajanjaksolle

Yhteisöllinen tavoite ajanjaksolle

Asetetaan yhteisöllinen tavoite koko ajanjaksolle.

  • ”Vyötärö kaventuu metrin puolessa vuodessa”
  • ”Paino tippuu yhteensä 20 kiloa”

 

Asetetaan pienempiä välitavoitteita, jotka vievät kohti isoa tavoitetta.

  • ”1000 tuntia liikettä”
  • ”Miljoona askelta”

 

Päiväteemat pitävät hyvinvointiprojektia yllä sekä tuo lisää yhteisöllisyyttä arkeen ja työpäivään.

  • ”Palaverit seisten -päivä”
  • ”Puhelut seisten -päivä”
  • ”Hissinkäyttökielto”
  • ”Välipalaksi hedelmiä -viikko”

Seuraavat vaiheet

Kuukausikokouksiin aina mukaan hyvinvointiteema

Kuukausikokouksiin aina mukaan hyvinvointiteema

Kuukausikokouksissa on yleensä koko työyhteisö samaan aikaan samassa paikassa. Silloin on hyvä tilaisuus käydä vuoropuhelua projektista ja keskustella tuntemuksista. On myös hyvä ottaa jokin hyvinvoinnin osa-alue ennalta sovituksi teemaksi jokaiseen kuukausikokoukseen.

  • Palkitseminen pienistä välitavoitteista
  • Keskustellaan tuntemuksista hyvinvointiprojektista
  • Ulkopuolinen puhuja ennalta sovituista teemoista

Seuraavat vaiheet

Loppumittaus

Loppumittaus

Hyvinvointiprojektin lopuksi suoritetaan samat mittaukset kuin projektin aluksi eli vyötärönympärys ja paino. Lopputilaisuudessa on hyvä keskustella menneestä projektista ja kerätä palautetta osallistujilta.

  • Samat mittaukset kuin projektin alussa
  • Saavutettiinko yhteisöllinen tavoite ajanjaksolla

Seuraavat vaiheet

Toimintamalli ulkopuolisen toteuttajan kanssa

Toimintamalli ulkopuolisen toteuttajan kanssa

Tuottavuutta hyvinvointia kohentamalla -hankkeessa käytössä olleesta toimintamallista on tehty kustannuslaskelmia mitä toiminta maksaisi ulkopuolisen toteuttajan kanssa. Toimintamallia voisi tarjota esimerkiksi urheiluopistot, alueelliset liikuntajärjestöt, yksityiset palveluntarjoajat sekä työterveyshuolto.

Toimintamalli on todettu toimivaksi ja on suoraan mallinnettavissa kaupalliseen käyttöön. Hankkeessa todettiin vaikuttavimpina keinoina hyvinvoinnin kohentamiseksi kehonkoostumusmittaus, aktiivisuusrannekkeen käyttö, yhteisöllinen hyvinvointisovellus ja työyhteisön kannustus. Onnistunut hyvinvointiprojekti vaatii alkuinnostamisen ja motivoinnin, sekä projektille selkeän alun ja lopun. Projektin lanseeraus ja ensivaikutelma ovat tärkeitä, sillä jokaisen osallistujan pitää tietää mihin projektiin on lähdössä mukaan ja mitkä ovat sen tavoitteet.

Seuraavat vaiheet

Ensitapaaminen

Ensitapaaminen

Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Ensitapaamisen tarkoitus on innostaa ja motivoida työyhteisöä hyvinvointiprojektiin. Osallistujien on tiedettävä mihin osallistuu ja projektille pitää olla selkeät tavoitteet.

  • Työyhteisössä on herännyt kiinnostus hyvinvoinnin kohentamiseksi yhteisöllisesti.
  • Ensitapaamisen tarkoitus on innostaa ja motivoida koko työyhteisö mukaan hyvinvointiprojektiin
  • Käydään läpi mitä projektin aikana tapahtuu

Seuraavat vaiheet

Lanseerataan hyvinvointiprojekti

Lanseerataan hyvinvointiprojekti

Näyttävä lanseeraus on osa onnistunutta hyvinvointiprojektia. Suoritetaan alkumittaukset ja jokainen työyhteisön jäsen saa testipalautteen, sekä ohjeistuksen miten voisi lähteä omaa hyvinvointia kohentamaan.

  • Jokainen työyhteisön jäsen tietää mihin on lähdössä mukaan
  • Innostaminen ja motivointi jatkuvat
  • Alkumittaus - kehonkoostumus, vyötärönympärys --> Kehon kuntoindeksi
  • Testipalaute

Seuraavat vaiheet

Etävalmennus

Etävalmennus

Etävalmennustyökalu on tärkeässä osassa hyvinvointiprojektia, sillä joka päivä ei voi olla läsnä työyhteisössä tsemppamassa. Maksullisilla sovelluksilla saa luotua suljettuja ympäristöjä työyhteisöille sekä luotua erilaisia hyvinvointihaasteita, kuten "kävellään Eiffel-tornille" ja niin edelleen. Yhteydenpito työyhteisöön koko projektin ajan.

  • Hyvinvointisovelluksen käyttö
  • Suljettu virtuaaliympäristö työyhteisölle
  • Hyvinvointihaasteet
  • Yhteydenpito asiakkaisiin etävalmennustyökalulla

Seuraavat vaiheet

Hyvinvoinnin tietoiskut

Hyvinvoinnin tietoiskut

Hyvinvoinnin tietoiskut ovat luentoja tai keskustelutilaisuuksia ennalta sovittuna ajankohtana ennalta sovittuna aikana. Kasvokkaiset tapaamiset ovat loistavia motivointihetkiä.

  • Ennalta sovittuina ajankohtina ennalta sovittu aihe hyvinvoinnista
  • Jaetaan konkreettisia keinoja elintapamuutoksen tekemiseksi
  • Palkitseminen onnistuneista hyvinvointihaasteista

Seuraavat vaiheet

Yksilö- ja ryhmänohjaus

Yksilö- ja ryhmänohjaus

Yksilö-ja ryhmänohjaus ovat yksi tehokkaimmista keinoista elintapamuutoksen onnistumisessa. Yksilöohjauksessa voi paneutua henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja käydä konkreettisia keinoja läpi tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisöllisyyttä lisäävät ryhmänohjaukset ovat myös hyviä keinoja onnistua elintapamuutoksessa.

  • Henkilökohtainen ohjaus elintapamuutoksen tekemiseen
  • Selkeä maali ja välitavoitteet sen saavuttamiseksi
  • Lajikokeilut, yhteislenkit…

Seuraavat vaiheet

Lopputilaisuus

Lopputilaisuus

Lopputilaisuudessa käydään läpi mennyt projekti ja suoritetaan samat mittaukset kuin projektin alussa. On hyvä varmistaa, että osallistujilla on olemassa keinot hyvinvoinnin kohentamiseksi jatkossakin.

  • Loppumittaus - kehonkoostumus ja vyötärönympärys --> Kehon kuntoindeksi
  • Palaute hyvinvointi projektista
  • Keinot tulevaisuuteen elintapojen kohentamiseksi

Seuraavat vaiheet

 

Hanke toimi ajalla 01.08.2019 – 31.07.2021. Päätoteuttaja Itä-Savon Sairaanhoitopiiri Sosteri ja osatoteuttaja Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak. Rahoitus Euroopan Sosiaalirahasto ja Etelä-Savon Ely-keskus.