Kaatumisen ehkäisy ja hoito

Takaisin

Kaatumisten ennalta ehkäisy

Kaatumisten ennalta ehkäisy

Asiakas

Parhaat tavat ennalta ehkäistä kaatumista on poistaa kaatumiseen liittyviä riskitekijöitä ja huolehtia hyvän toimintakyvyn ylläpysymisestä. Terveyskylän ikätalossa on hyviä ohjeita riskitekijöiden tunnistamiseen.

Lisätietoa kaatumisen ehkäisystä löydät Pysytään Pystyssä -oppaasta. Kaatumisvaaran arvioinnissa voit käyttää UKK-instituutin laatimaa itsearviointilomaketta.

Hyviä harjoitteluohjeita saat myös kävely kevyemmäksi ja tasapaino taitavaksi kotioppaista.

Kuva: kaatumisseula.fi

Jotkut lääkkeet voivat myös lisätä kaatumisriskiä. Lue lisää kaatumisriskiä aiheuttavista lääkkeistä Terveyskylän lääketalosta. Älä kuitenkaan omin päin mene muuttamaan lääkitystäsi vaan kerro lääkkeisiin liittyvistä oireista aina ensin hoitavalle lääkärillesi.

Jos sinulla herää huoli omasta tai läheisesi kaatumisriskistä tai sinulla on kaatumispelkoa, voit ottaa yhteyttä ammattilaisiin Sosterin Huoli-lomakkeella sähköisesti. Ammattilainen ottaa sinuun yhteyttä seuraavana arkipäivänä ja kutsuu sinut vastaanotolle kaatumisen syyn selvittelyyn. Voit olla yhteydessä mys puhelimitse terveysaseman vastaanottoon. Tärkeää on, että pyrit liikkumaan aktiivisesti ja ylläpidät kuntoasi.

Ammattilainen

Hyödynnä asiakkaan kaatumisriskin arvioinnissa THL:n työvälineitä. Aloita tekemällä lyhyt kaatumisvaaran arviointi ja toimi saadun tuloksen mukaisin ohjein.

Mittaa ortostaattinen verenpaine:

  • 1. mittaus makuuasennossa 10 min. levon jälkeen.
  • 2. mittaus seisomaan noustua 1 min. nousun jälkeen
  • 3. mittaus seisomaan noustua 3 min. nousun jälkeen

Kaatumisseula-materiaalia UKK-instituutin sivuilla.

Terveyskylän Kuntoutumistalo Kaatumisten ehkäisy

 

Seuraavat vaiheet

Kaatuminen

Kaatuminen

Arviolta joka 3. yli 65-vuotias kaatuu vuosittain ja näistä puolet kaatuu vuoden sisällä toistamiseen. Joka toinen kaatuminen aiheuttaa jonkin vamman. Lisäksi kaatuminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, toimintakyvyn laskua ja kaatumisen pelkoa.

Pysytään pystyssä oppaassa on kuvattu kuinka uusia kaatumisia voidaan välttää. Toimintakykyä edistäviä harjoituksia saat Kävely kevyemmäksi -ohjeesta.

Tärkeintä on, että huolehdit seuraavista asioista kaatumisen jälkeen:

  • pyri parantamaan tasapainoasi ja lihaskuntoasi
  • ylläpidä toimintakykyäsi
  • vaali hyvää terveyttä ja terveellisiä elintapoja, alkoholi ja tupakointi altistavat kaatumisille
  • ota selvää lääkityksestäsi jos koet epävarmuutta ja käy säännöllisesti terveyden ja sairauden hoitoon liittyvissä seurannoissa
  • syö monipuolista ja tervellistä ruokaa, varsinkin proteiinin tarve kasvaa vanhetessa
  • tarkista tarvittaessa näkö- ja kuuloaistisi
  • poista kodistasi ja lähiympäristöstäsi kaatumista vaarantavat paikat
  • tiedä miten hälytät tarvittaessa apua ja hanki turvallisuutta edistäviä laitteita
  • keskustele hoitohenkilökunnan kanssa sinun turvallisuutta vaarantavista asioista

Jo sinulla herää huoli kaatumiseen liittyen ja toivot, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat sinuun yhteydessä, niin täytä Huoli-lomake netissä. Lomakkeen vastaanottaa Sosterin kotihoidon palveluohjaajat, jotka ottavat yhteyttä sinuun tai lomakkeen täyttäjään. Lisätietoja voit kysyä Neuvontapiste Nestorista.

 

Seuraavat vaiheet

Palveluohjauksen yhteydenotto

Palveluohjauksen yhteydenotto

Täyttämällä Huoli-lomakkeen tai suullisesta pyynnöstä palveluohjaaja on sinuun yhteydessä. He sopivat käynnin luonasi ja kartoittavat kokonaisvaltaisesti palveluntarpeesi. Tarvittaessa sinut ohjateen eteenpäin esimerkiksi ravitsemuksen, kuntoutuksen ja jalkaterveyden ammattilaisille.

Seuraavat vaiheet

Kaatunut potilas päivystyksessä

Kaatunut potilas päivystyksessä

Potilas

Päivystyksessä selvitetään millaisia haittoja kaatumisesta on sinulle aiheutunut ja ehkäistään uusien kaatumistapaturmien syntymistä. Mukaasi saat oppaan kaatumisten ennalta ehkäisyyn.

Jos kaatumisesta ei ole aiheutunut sinulle suurempaa haittaa, niin pääset kotiutumaan suoraan päivystyksestä. Sinua ohjataan ottamaan yhteyttä terveysaseman vastaanottoon ja varaamaan aikaa sairaanhoitajalle. Vastaanotolla selvitetään kaatumisen syitä ja pyritään poistamaan niitä. Varaa aika vastaanotolle mahdollisimman pian. Tavoitteena on uusien kaatumisen ehkäiseminen.

Hoitaja

Selvitä ja mittaa potilaalta:

  • katumisen syy, kaatumishistoria ja kaatumisriski
  • käytössä oleva lääkitys
  • ravitsemus- ja nesteytystila (ohjaa tarvittaessa ravitsemusterapeutille)
  • kognitio (ohjaa tarvittaessa muistihoitajalle, joka tekee MMSE-tutkimuksen)
  • unen laatu
  • pidätyskyky
  • näkö ja kuulo
  • sairaudet ja RR (myös ortosaattiset paineet)
  • liikkumisen apuvälineet (Fysioterapeutti pyydetään arvioimaan vaaratekijöitä ja toimintakykyä. Fysioterapeutti järjestää tarvittavan jatkokuntoutuksen ja apuvälineet)
  • Ilmoita kaatuneesta potilaasta terveysasemalle vastaanoton sairaanhoitajalle lähete/palaute -toiminnolla.

Kaatuneelle potilaalle annetaan Pysytään pystyssä -opas ja Kävely kevyemmäksi -ohje.

Lääkäri

Potilaan sairaudet ja lääkitys arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja tiedustellaan päihteiden käyttöä.

Seuraavat vaiheet

Osastohoito

Osastohoito

Potilas

Osastolla sinua aktivoidaan liikkeelle mahdollisimman paljon. Kuntoutumista tapahtuu päivittäisten toimien yhteydessä ja ohjattuna terapiana. Hoidon aikana selvitetään ja mitataan toimintakykysi, siinä tapahtuneet muutokset sekä arvioidaan lääkehoidon soveltuvuus. Sinua osallistetaan mahdollisuuksien mukaan hoitosi suunnitteluun ja toteutukseen. Tavoitteena on, että pystyt toimimaan mahdollisimman itsenäisesti ja sitoudut omahoitoon.

Hoitaja

Hoidon tavoitteena on potilaan toimintakyvyn paraneminen tai ylläpysyminen. Hoitotyötä toteutetaan kuntouttavan  työotteen periaatteella, joka tarkoittaa, että potilasta kannustetaan mahdollisimman itsenäiseen toimintaan ja apua tarjotaan vain niissä tilanteissa, joista potilas ei selviydy itsenäisesti. Tämä edellyttää potilaan motivointia omatoimisuuteen ja itsehoitoon. Hoitotyötä toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, jonka keskeisiä toimijoita ovat potilas ja hänen omaisensa. On tärkeää kysyä myös potilaan alkoholin käytöstä. (Audit)

Hoitaja huolehtii:

  • hoitosuunnitelman tekemisestä ja päivittämisestä sekä potilaan hoitoon liittyvien oleellisten asioiden kirjaamisesta
  • lääkärin määräysten ja lääkehoidon toteuttamisesta
  • potilaan päivittäisestä seurannasta ja ohjauksesta
  • kaatumisriskin (FRAT) lisäksi arvioidaan myös potilaan vajaaravitsemus- ja painehaavariski tee muistitesti.
  • Mittaa ortostaattinen verenpaine:
    • 1. mittaus makuuasennossa 10 min. levon jälkeen.
    • 2. mittaus heti seisomaan noustua 1 min. nousun jälkeen
    • 3. mittaus seisomaan noustua 3 min. nousun jälkeen

Fysioterapeutti

Fysioterapian avulla pyritään välttämään uusia kaatumistapaturmia. Hoidon alkuvaiheessa kartoitetaan potilaan nykyinen toimintakyky ja laaditaan potilaskohtainen kuntoutussuunnitelma.

Potilaan kaatumisriski ja siihen vaikuttavat tekijät arvioidaan "lyhyen fyysisen suorituskyvyn testistön" avulla (SPPB). Tarvittaessa potilasta pyydetään arvioimaan itsenäisesti omaa kaatumisriskiään.

Potilas ohjataan  kotikuntoutukseen, apuvälineyksikköön tai kuntoutusryhmiin kaatumisriskin tulosten mukaisesti.

Lääkäri

Potilaan terveydentila arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa konsultoidaan eri alojen erikoislääkäreitä. Lääkäri kysyy myös potilaan päihteiden käytöstä. Lääketieteellisen hoidon perustana on oikean diagnoosin pohjalta potilaan hoidon suunnittelu ja sopivan lääkehoidon löytäminen. Monilääkittyjen potilaiden hoidossa konsultoidaan tarvittaessa myös farmaseuttia.

Ravitsemusterapeutti

Osastolta pyydetään ravitsemusterapeutin arvio, jos potilaalla todetaan vajaaravitsemusriski kohonneeksi tai potilaalla on muita ravitsemukseen liittyviä ongelmia. Kokonaisvaltaisen tilanteen arvioimiseksi saatetaan tarvita erillisiä verikokeita.

Osastofarmaseutti

Farmaseutti tarkistaa yhteistyössä lääkärin ja hoitajien kanssa potilaiden lääkitystä ja arvioi lääkehoidon kokonaisuutta hyödyntäen kaatumisriskiä lisäävien lääkkeiden tarkistuslistaa.

 

Seuraavat vaiheet

Kotiutuminen

Kotiutuminen

Potilas

Potilaana sinun on hyvä tiedostaa, että kotiutuminen alkaa siitä, kun tulet sairaalaan. Kaikki toiminta tähtää siihen, että kotiutuminen voi tapahtua mahdollisimman turvallisesti ja kotona pärjääminen onnistuu. Sen vuoksi on tärkeää, että tuot esille kaikki ne asiat, jotka askarruttavat sinua kotiutumisessa tai kotona pärjäämisessä. Sinun osallistumisesi hoitoon on välttämätöntä ja hoitohenkilökunta toivoo myös omaisiasi mukaan kotiutuksen suunnitteluun.

Joskus ennen kotiutusta on hyvä järjestää ns. kotiutuspalaveri, johon sinun ja hoitohenkilökunnan lisäksi pyydetään omaisiasi ja kotihoidon henkilökuntaa sekä muita hekilöitä tarpeen mukaan. Muista jatkaa kuntoutumista kotona, koska näin vältät parhaiten uusia kaatumisia.

Ennen osastolta poistumista sinulle laaditaan hoitotyön yhteenveto, joka on luettavissa OmaKannassa. Hoitajat käyvät kanssasi läpi hoidon tärkeimmät asiat ja auttavat sinua kiinnittämään huomiota niihin asioihin, joilla voit parhaiten ehkäistä uusia kaatumistapaturmia. Kotiin saat mukaan myös päivitetyn lääkelistan. Jos jatkohoitoon liittyy seurantakäynti perusterveydenhuollossa, tulee sinun tai omaisesi varata aika sinne itse. Erikoissairaanhoidossa tapahtuviin kontrolleihin saat erillisen kutsun.

Osaston henkilökunta

Hoitohenkilökunta laatii potilaalle hoitosuunnitelman pohjalta hoitotyön yhteenvedon, josta ilmenee hoitojakson oleellisimmat asiat sekä jatkohoitoa koskeva suunnitelma. Hoitotyön yhteenveto tulostetaan tarpeen mukaan potilaalle ja huolehditaan, että se on jatkohoitoon osallistuvien tahojen käytettävissä sähköisesti tai tarvittaessa kirjallisena.

Lääkäri päättää yhdessä potilaan kanssa hoitolinjoista ja niihin liittyvästä seurannasta. Potilaalle ja hänen omaiselle tiedotetaan, jos potilaan tulee käydä kontrolleissa.

Fysioterapeutin arvion mukaan potilaan kuntoutus kotiutumisen jälkeen toteutetaan joko ryhmäkuntoutuksena terveysasemalla tai kotikuntoutuksena (potilaan kotona tai etäkuntoutuksena). Omien harrastusten pariin voit palata heti kun vointi sen sallii. Yhdistykset ja liikuntatoimi neuvovat uusien harrastusten pariin.

 

 

Seuraavat vaiheet

Kaatumisen ehkäisy kotihoidossa

Kaatumisen ehkäisy kotihoidossa

Potilas/ Asiakas

Kotihoidon asiakkaana sinulle laaditaan lakisääteinen hoito- ja palvelusuunnitelma, johon on kuvattu suunnitellut hoitotoimet ja kuntoutus kaatumisriskin vähentämiseksi. Kaikkein oleellisinta on, että syöt hyvin mahdollisimman monipuolista ruokaa ja liikut päivittäin riittävästi, jotta lihakset pysyvät kunnossa.

Sinulle laadittu hoito- ja palvelusuunnitelma sisältää:

  • omahoitoa koskevat tiedot
  • hoitajan toteuttamat seurannat
  • hoitajan toteuttamat hoitotoimet päivittäisiin toimiin ja asiointiin liittyen
  • hoitajan toteuttaman kuntoutuksen päivittäisten toimien yhteydessä
  • .
  • suunnitelman toimintakykyä edistävästä tai ylläpitävästä kuntoutuksesta

Kotihoidon henkilökunta

Hoidon lähtökohtana on asiakkaan turvallinen kotona asuminen. Asiakkaan kotiuduttua sairaalasta, toipumista edistetään sairauksien hyvällä hoidolla ja omahoitoon kannustamisella. Oleellista on tunnistaa kohonnut kaatumisriski ja sen syyt, jota uusia kaatumisia voidaan välttää. Vaativampaa kuntoutusta toteuttaa kotihoidon kuntouttava lähihoitaja ja hän myös arvioi apuvälinetarpeen.

Hoidon ja seurannan merkittävimmät asiat ovat:

  • kaatumisriskin jatkuva arviointi, tarvittaessa tehdään FROP-com testi.
  • ruokailun seuranta ja aliravitsemusriskin arviointi
  • toimintakyvyn ja kuntoutumisen arviointi (RAI)
  • lääkehoidon toteutuminen suunnitellusti ja lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi
  • kodin turvallisuuden arviointi ja vaaratekijöiden poistaminen
  • apuvälineiden kunnon tarkistaminen ja käyttö

Jos asiakas kaatuu kotona, tehdään tilanteesta HaiPro-ilmoitus.

 

Seuraavat vaiheet

Muut hoitoon osallistuvat tahot

Muut hoitoon osallistuvat tahot

Kaatumisen ehkäisyssä tehdään moniammatillista yhteistyötä usein ammattilaisten kesken riippuen potilaan tarpeista. Edellä mainittujen lisäksi tärkeitä hoitoon osallistuvia tahoja ovat myös apuvälinekeskus, ravitsemusterapeutti ja jalkaterapia.

Apuvälinekeskus

Asiakkaan tai ammattilaisen yhteydenoton jälkeen tehdään arvio asiakkaan tarvitsemista apuvälineistä ja osallistutaan kodin esteettömyyden arviointiin.

Ravitsemusterapia

Asiakkaan tai ammattilaisen yhteydenoton jälkeen tehdään:

  • ravintoanamneesi ja ravitsemussuunnitelma
  • mitataan paino ja BMI sekä painon muutos
  • määrätään tarvittavat laboratoriotutkimukset
  • mitataan käden puristusvoima

Ikääntyneen ruokasuositus

Jalkaterapia

Asiakkaan tai ammattilaisen yhteydenoton jälkeen tehdään:

  • alaraaja-arvio
  • tuntoarvio
  • lihasvoiman mittaus
  • biomekaniikka
  • tukipohjallisarvio
  • annetaan ohjeet todettuun haittaan
  • tarvittaessa ohjaus muille ammattilaisille

Seuraavat vaiheet

 

Ole hyvä ja anna palautetta asiakaspolkuun liittyen tämän linkin kautta.