Lastenneuvolatoiminnan yleiset tavoitteet ja toiminnan periaatteet ovat:
- fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terveet ja hyvinvoivat perheet
- terveellisiä elämäntapoja toteuttavat perheet
- mahdollisimman varhainen sairauksien ja häiriöiden ehkäiseminen ja toteaminen
- turvallisen elinympäristön ja tapaturmien ennaltaehkäisyn varmistaminen
- erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden tunnistaminen ja heille tarvittavan tuen järjestäminen
- vanhempien kasvatustehtävän, varhaisen vuorovaikutuksen ja lapsiperheen arjen toimivuuden tukeminen
- perheen verkostoitumiseen ja ulkopuolisten hyvien ihmissuhteiden solmimiseen ja ylläpitämiseen tähtäävä toiminta
- perheiden ohjaaminen käyttämään tarkoituksenmukaisia sosiaali-, terveys- ym. palveluita
- perhe- ja voimavaralähtöinen työote
- luottamuksellinen ja toimiva perheen hyvinvointia ja vanhemmuutta rakentava asiakassuhde
- monikulttuuristen perheiden erityispiirteiden huomioiminen
- lapsiperheiden vertaistuen ja verkostoitumisen mahdollistaminen ryhmätoiminnan avulla
- perusterveydenhuollon asiantuntijana toimiminen erilaisissa lasten- ja perheiden hoito- ja palveluketjuissa sekä varhaiskasvatuksen oppilashuoltoryhmissä
- perheiden terveyttä ja hyvinvointia edistävä yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa
- tutkimuksiin ja näyttöön perustuva toiminta
- iänmukainen seksuaaliterveyden edistäminen
Asiakkuuden aloittaminen lastenneuvolassa
Asiakkuuden aloittaminen lastenneuvolassa
Perheellä on mahdollisuus tutustua lastenneuvolan terveydenhoitajaan erillisellä lastenneuvolakäynnillä ennen lapsen syntymää.
Lapsen synnyttyä äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee kotikäynnin, minkä jälkeen lapsi ja perhe siirtyvät lastenneuvolan asiakkaiksi.
Paikkakunnalla muuttaneiden perheiden toivotaan ottavan yhteyttä neuvolaan lapsen terveystarkastusaikojen sopimiseksi. Yhteyden saat Sosterin sähköisen asiointipalvelun kautta tai soittamalla neuvoloiden keskitettyyn ajanvaraukseen. Käytössä on takaisinsoittojärjestelmä. Lapsen huoltajalta tarvitaan lupa aiempien neuvolatietojen saamiseen, joten kävisitkö ystävällisesti täyttämässä asiakastietojen siirtopyynnön neuvolassa.
Lastenneuvolatoimintaa ohjaa Valtionneuvoston asetus 338/2011 , terveydenhuoltolakia 1326/2010, THL:n ohjeukset ja Lastenneuvolakäsikirja.
Terveystarkastukset ovat vapaaehtoisia lapsille, nuorille ja perheille, mutta asetuksen 338/2011 mukaan ne nähdään niin tärkeiksi lapsen hyvinvoinnin ja edun kannalta, että asetus velvoittaa terveydenhoitajaa selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarvetta.
Sosterissa jokaisen terveydenhoitajan tehtävänä on seurata alueensa lasten neuvolakäyntien toteutumista. Väestörekisteristä saadaan neljännesvuosittain tiedot paikkakunnalle muuttaneista perheistä, joissa on neuvolaikäisiä lapsia. Terveydenhoitajat varmistavat tämän pohjalta, onko asiakkuus neuvolaan olemassa. Neuvolassa on käytössä tekstiviestimuistutustoiminto, jonka avulla pyritään varmistamaan asiakkaan vastaanotolle saapuminen. Mikäli asiakas ei kuitenkaan tule vastaanotolle, toimitaan seuraavasti:
- soitetaan ja tarjotaan uusi aika
- lähetetään kutsukirje
- tehdään kotikäynti
- jos huoli herää, niin otetaan yhteyttä lastensuojeluun
Käytettävissänne ovat myös:
- Lasten ja nuorten palveluluukku
- Sosterin verkkopalvelut: enjaksa.fi ja normaali.fi
Seuraavat vaiheet
0 - 6 kk:n ikäisenä neuvolakäynnit
0 - 6 kk:n ikäisenä neuvolakäynnit
2 - 3 viikon iässä lastenneuvolan terveydenhoitajan kotikäynti.
Käynnillä varmistetaan lapsen, äidin ja koko perheen hyvinvointi (muun muassa imetyksen onnistuminen, vauvan riittävä ravinnonsaanti, äidin jaksaminen ja varhainen vuorovaikutus). Perheelle neuvotaan ja ohjataan lapsen turvallista käsittelyä.
Tutkitun tiedon mukaan täysimetys on luonnonmukaisin ravinnon lähde lapselle ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Tarvittaessa pyydä rohkeasti apua imetykseen neuvolasta.
Ohjataan D-vitamiinin käytön aloittaminen.
Lapsi saa kotikäynnillä oman neuvolakortin.
Terveydenhoitajat toivovat perheiden ottavan yhteyttä neuvolaan aina kun tulee jotain kysyttävää lapsen hoitoon tai perhe-elämään liittyvistä asioista. Neuvolassa on käytettävissä myös omat perhetyöntekijät, jotka terveydenhoitajan ohella antavat konkreettista apua perheille.
4 - 6 viikon iässä lapsella on terveydenhoitajan ja lääkärin tekemä laaja terveystarkastus neuvolassa. Laajassa terveystarkastuksessa käsitellään koko perheen hyvinvointia, joten molempien huoltajien läsnäolo on suotavaa.
2 kuukauden iässä neuvolakäynti terveydenhoitajalla
Lapsen monipuolisen kehittymisen kannalta, varsinkin tästä iästä lähtien on tärkeää aikuisen ja lapsen välinen vastavuoroinen vuorovaikutus. Suosi siis lapsen kanssa juttelemista ja leikkimistä lattialla, vinkkejä voit katsoa vaikka Yhdessä vauvan kanssa- oppaasta.
Tässä iässä alkavat lapsen Kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset: Rotarokote.
3 kuukauden iässä neuvolakäynti terveydenhoitajalla.
Lapsen voinnin ja iänmukaisen kehityksen seuranta. Perheen jaksamisesta ja mahdollisten lapsen sisarusten sopeutumisesta keskusteleminen.
Tähän ikään kuuluvat Rota-, pneumokokki, DTap-IPV-Hib-rokotteet.
4 kuukauden iässä lapsella on terveydenhoitajan ja lääkärin tekemä laaja terveystarkastus neuvolassa. Laajassa terveystarkastuksessa lääkäri, terveydenhoitaja ja perhe tekevät yhdessä kokonaisarvion lapsen ja perheen terveydestä ja hyvinvoinnista.
Tässä iässä voidaan imetyksen ohella aloittaa lapselle kiinteiden ruokien maisteluannokset. Lapsiperheiden ruokailusuositukset löydät Syödään yhdessä- oppaasta.
Lapselle alkaa muodostua oma vuorokausirytmi, joten perheen merkitys vuorokausirytmin muotoutumisessa on ensiarvoisen tärkeää.
5 kuukauden iässä neuvolakäynti terveydenhoitajalla.
Lapsen voinnin ja iänmukaisen kehityksen seuranta. Perheen jaksamisesta ja mahdollisten lapsen sisarusten sopeutumisesta keskusteleminen.
Tähän ikään kuuluvat Rota-, pneumokokki, DTap-IPV-Hib-rokotteet.
6 kuukauden iässä neuvolakäynti terveydenhoitajalla.
Lapsen voinnin ja iänmukaisen kehityksen seuranta. Perheen jaksamisesta ja mahdollisten lapsen sisarusten sopeutumisesta keskusteleminen.
Tässä vaiheessa lapsella puhkeaa ensimmäiset hampaan, joten suun terveydenhoito on koko perheen tärkeä yhteinen asia. Lisätietoa voit katsoa Sosterin hammashoidon sivuilta.
Puolivuotiaan lapsen aktiivinen oma liikkuminen lisääntyy, joten on syytä entistä enemmän kiinnittää huomiota kodin ja lähiympäristön turvallisuuteen. Lisää tietoa voit lukea kotitapaturman sivuilta.
Seuraavat vaiheet
7 kk:n – 2 v:n ikäisenä neuvolakäynnit
7 kk:n – 2 v:n ikäisenä neuvolakäynnit
8 kuukauden iässä lapsella on terveydenhoitajan ja lääkärin tekemä laaja terveystarkastus neuvolassa. Laajassa terveystarkastuksessa lääkäri, terveydenhoitaja ja perhe tekevät yhdessä kokonaisarvion lapsen ja perheen terveydestä ja hyvinvoinnista.
10 kuukauden iässä neuvolakäynti terveydenhoitajalla.
Tälle käynnille kutsutaan ensisijaisesti perheen esikoislapset. Käynnillä keskustellaan perheen esille tuomista asioista sekä lapsen ja perheen yhteiseen ruokailuun siirtymisestä. Lisäksi tehdään lapsen iänmukainen terveystarkastus.
12 kuukauden iässä neuvolakäynti terveydenhoitajalla.
Lapsen voinnin ja iänmukaisen kehityksen seuranta. Perheen jaksamisesta keskusteleminen. Vuoden iässä lapsi siirtyy vähitellen perheen kanssa yhteiseen ruokavalioon. Lapsiperheiden ruokasuositukset löydät Syödään yhdessä-oppaasta.
Yksivuotiaana lapsi harjoittelee kävelemistä ja kiipeilemistä, joten tapaturmariski lisääntyy. Kodin ja ympäristön turvallisuuteen liittyvistä asioista voit lukea lisä tietoa voit lukea kotitapaturman sivuilta. On kuitenkin lapsen kehityksen kannalta tärkeää kannustaa häntä liikkumaan.
Tässä iässä annetaan MPR-, pneumokokki, DTap-IPV-Hib-rokotteet.
1 vuoden 3 kuukauden iässä neuvolakäynti terveydenhoitajalla.
Lapsen voinnin ja iänmukaisen kehityksen seuranta. Perheen jaksamisesta keskusteleminen.
1 vuoden 6 kuukauden iässä lapsella on terveydenhoitajan ja lääkärin tekemä laaja terveystarkastus neuvolassa. Laajassa terveystarkastuksessa lääkäri, terveydenhoitaja ja perhe tekevät yhdessä kokonaisarvion lapsen ja perheen terveydestä ja hyvinvoinnista.
Lapselle puhuminen ja lukeminen on tärkeää, koska lapsi alkaa muodostamaan ymmärrettäviä sanoja ja ymmärtää puhetta.
Puoltoista vuotiaalle on ensimmäinen käynti suuhygienistillä hammashoitolassa.
Tässä iässä annetaan vesirokkorokote.
2 vuoden iässä neuvolakäynti terveydenhoitajalla.
Lapsen voinnin ja iänmukaisen kehityksen seuranta. Perheen jaksamisesta keskusteleminen.
Seuraavat vaiheet
3 v:n – 6 v:n ikäisenä neuvolakäynnit
3 v:n – 6 v:n ikäisenä neuvolakäynnit
3 vuoden iässä neuvolakäynti terveydenhoitajalla.
Lapsen voinnin ja iänmukaisen kehityksen seuranta. Perheen jaksamisesta keskusteleminen. Jos lapsen puheenkehitys ei ole edennyt ikätasoisesti lähetään hänet puheterapeutin arvioon.
Kolmevuotiaat käyvät myös hammashoitolassa.
4 vuoden iässä lapsella on terveydenhoitajan ja lääkärin tekemä laaja terveystarkastus neuvolassa. Laajassa terveystarkastuksessa lääkäri, terveydenhoitaja ja perhe tekevät yhdessä kokonaisarvion lapsen ja perheen terveydestä ja hyvinvoinnista.
Neljä vuotias lapsi on jo tomera, itsenäinen puuhastelija. Kannusta lasta piirtämään ja askartelemaan, koska siinä kehittyvät niin keskittyminen kuin kädentaidot. Yhteiset peli ja lukuhetket vanhemman kanssa ovat myös arvokkaita kehityksen kulmakiviä. Vinkkejä perheenyhteisiin tekemisiin saat Neuvokas perheen sivuilta.
Neljä vuotias lapsi on jo tomera, itsenäinen puuhastelija. Rohkaise lasta omatoimisuuteen päivittäisissä toiminnoissa. Tämän ikäinen lapsi ei vielä automaattisesti tunnista vaaratilanteita, joten aikuisen antama esimerkki on tärkeää. Kodin ja ympäristön turvallisuuteen liittyvistä asioista voit lukea lisätietoa voit lukea kotitapaturman sivuilta.
Tässä iässä annetaan DTaP- ja IPV-rokoteet.
5 vuoden iässä neuvolakäynti terveydenhoitajalla.
Lapsen voinnin ja iänmukaisen kehityksen seuranta. Perheen jaksamisesta keskusteleminen.
6 vuoden iässä neuvolakäynti terveydenhoitajalla.
Tämä on lapsen viimeinen terveystarkastus lastenneuvolassa, jolloin tehdään yhteenveto lapsen neuvola-aikaisesta kehityksestä. Seuraava terveystarkastus on kouluterveyden huollossa.
Tässä iässä annetaan MPR- ja vesirokko-rokotteet.
Seuraavat vaiheet
Asiakkuuden aloittaminen lastenneuvolassa
0 - 6 kk:n ikäisenä neuvolakäynnit
7 kk:n – 2 v:n ikäisenä neuvolakäynnit
3 v:n – 6 v:n ikäisenä neuvolakäynnit
Ole ystävällinen ja anna palautetta hoitopolusta tämän linkin kautta.