Nuori mielenterveyskuntoutuja nuorten kuntoutusyksikössä (18-23 vuotias)

Takaisin

Kenelle?

Kenelle?

Nuorten kuntoutusyksikkö on tarkoitettu 18-23 -vuotiaille mielenterveyskuntoutujille. Tarve kuntoutukselle voi johtua neuropsykiatrian (ADHD, ADD, autismin kirjon häiriöt kuten Aspergerin oireyhtymä, Touretten syndrooma) ja/ tai mielialahäiriöiden oireista (masennus, bipolaarinen mielialahäiriö). Myös ahdistuneisuus-, pakko-oire- ja syömishäiriöiset voivat hyötyä kuntoutuksesta nuorten kuntoutusyksikössä. Nuorella ei tarvitse olla diagnoosia kuntoutusjakson alkaessa.

Ennen tutustumisjakson alkamista nuori tarvitsee lähetteen kuntoutusyksikköön. Lähetteen voi tehdä nuoren kanssa työskentelevä viranomainen. Lähete osoitetaan nuorisopsykiatrian poliklinikalle ja siinä mainitaan että nuorta on ajateltu kuntoutusjaksolle nuorten kuntoutusyksikköön.

Opintojen suorittaminen kuntoutusjakson ohella on mahdollista.

Tutustumisjaksoa ei voi aloittaa mikäli nuorella on kuntoutumista haittaavaa päihdekäyttöä.

Seuraavat vaiheet

Yhteydenotto

Yhteydenotto

Kuka tahansa nuoren kanssa työskentelevä viranomainen voi soittaa nuorten kuntoutusyksikköön keskustellakseen nuoren tilanteesta ja soveltumisesta kuntoutukseen yksikössämme.

Yhteydenoton jälkeen nuorelle sovitaan tutustumiskäynti. Tutustumiskäynnille nuori voi tulla yhdessä tutun työntekijän tai jonkun läheisen ihmisen kanssa.

Tutustumiskäynnin jälkeen aloitetaan kolmen kuukauden pituinen tutustumisjakso mikäli nuori näin haluaa ja nuoren arvioidaan hyötyvän kuntoutusjaksosta nuorten kuntoutusyksikössä. Mikäli kuntoutuspaikkoja ei ole, nuori voi halutessaan jäädä jonottamaan vapautuvaa kuntoutuspaikkaa.

Nuorten kuntoutusyksikön yhteystiedot:

Puhelinnumero: 044 417 2820

Käyntiosoite: Pihlajaniementie 5 D 20, 57600 Savonlinna

Seuraavat vaiheet

Tutustumisjakso

Tutustumisjakso

Kuntoutusjakso nuorten kuntoutusyksikössä alkaa kolmen kuukauden tutustumisjaksolla. Tutustumisjakson aikana nuori tutustuu yhteisön toimintaan, käytäntöihin ja sääntöihin.

Tutustumisjaksolla käyntipäiviä on 1-5 viikossa. Ensimmäisen kuukauden aikana käyntipäiviä on vähintään yksi viikossa tai 6 tuntia useammalle päivälle jaettuna. Toisen kuukauden aikana käyntipäiviä on vähintään kaksi viikossa, kolmannen kuukauden aikana kolme. Nuoren tulee sitoutua sovittuihin käynteihin.

Tutustumisjakson päättyessä tehdään päätös, aloitetaanko varsinainen kuntoutusjakso nuorten kuntoutusyksikössä. Päätökseen vaikuttaa tutustumisjakson käyntien toteutuminen ja se, että nuoren katsotaan hyötyvän kuntoutuksesta yksikössämme. Kuntoutusjakson aloittaminen on mahdollista mikäli tutustumiskäynnit ovat toteutuneet suunnitellusti.

Seuraavat vaiheet

Kuntoutusjakson aloittaminen

Kuntoutusjakson aloittaminen

Kuntoutusjakso nuorten kuntoutusyksikössä suunnitellaan nuorelle yksilöllisesti. Kuntoutuksen tarve arvioidaan kolmen kuukauden välein ja kuntoutujalle laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma.

Kuntoutusjaksolla viikoittaisia käyntipäiviä on viisi, poikkeuksista sovitaan erikseen (esim. opintojen suorittaminen ja hoitojaksot muualla). Käynneillä nuori osallistuu nuorten kuntoutusyksikön ryhmiin ja yhteisön toimintoihin.

Kuntoutuspäivät ovat maanantaista torstaihin klo 8-14. Nuorten henkilökohtaiset omaohjaaja-ajat on perjantaisin.  Kotikäynti- ja asiointiajat sovitaan tarpeen mukaan kuntoutuspäivien jälkeen klo 14.30-16.

Kuntoutusjakson aikana nuorella voi olla hoitokontakteja toisaalle, mm. terapiat, hoidolliset keskustelut, psykologiajat yms.

Seuraavat vaiheet

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma

Nuoren kanssa laaditaan kuntoutussuunnitelma kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Kuntoutussuunnitelmia tulee siis vuosittain neljä. Kuntoutussuunnitelmat arvioidaan yhdessä nuoren kanssa kolmen kuukauden välein. Myös muut nuoren kanssa töitä tekevät voivat osallistua kuntoutussuunnitelman laadintaan ja arviointiin.

Kuntoutussuunnitelmassa laaditut tavoitteet ohjaavat työskentelyä. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan kaikki nuoren kanssa tehdyt sopimukset, esim. sovitut herätyssoitot ja kotikäynnit aamuisin vuorokausirytmin tukemiseksi.

Kuntoutussuunnitelmassa sovitaan kuntoutuksen kokonaistavoite ja henkilökohtaiset tavoitteet kolmen kuukauden jaksolle. Henkilökohtaiset tavoitteet voivat liittyä esim. arjen hallintaan ja tiedon lisääntymiseen omasta oireilusta.  Jokaisella nuorella on myös yhteisötavoite kuntoutussuunnitelmassaan, tätä tavoitetta nuori voi erityisesti harjoitella yhteisössä ollessaan. Yhteisötavoitteet liittyvät usein sosiaalisiin taitoihin tai oman itsetuntemuksen lisääntymiseen vertaisryhmässä.

Seuraavat vaiheet

Yhteisöhoito

Yhteisöhoito

Yhteisöhoidon tarkoituksena on että yhteisön jäsenet huolehtivat itsestään ja toimivat yhdessä yhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisön toimiminen vaatii kaikilta yhteisön jäseniltä yhteisiin sääntöihin sitoutumista. Yhteisöhoidossa on mahdollista saada vertaistukea, kokemuksia onnistumisesta ja luottamuksesta.

Yhteisö opettaa ottamaan vastuuta itsestään ja muista. Se myös opettaa empatia- ja myötätuntotaitoja, itsekuria, itsehillintää ja tavoitteellisuutta. Yhteisön esimerkki motivoi, tukee ja kannustaa osallistumaan omaan hoitoon.  Yhteisössä on mahdollista harjoitella sosiaalisia taitoja.

Nuorten kuntoutusyksikön kuntoutusohjaajat ovat käyneet yhteisöhoidon koulutuksen. Kuntoutusohjaajat ohjaavat nuoria yhteisöhoidollisin menetelmin ja ovat nuorten tukena yhteisössä.

Seuraavat vaiheet

Lääkehoito

Lääkehoito

Kuntoutujien lääkehoito suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä nuoren ja nuorten kuntoutusyksikön lääkärin kanssa. Lääkehoidon toteutuminen on joko nuoren omalla vastuulla tai tarvittaessa kuntoutusyksikössä (apteekkiasioinnissa tukeminen, päivittäinen tai viikoittainen lääkejako). Lääkehoito on yleisesti oleellinen osa kuntoutumista ja siihen tulee sitoutua mikäli tämä on arvioitu tarpeelliseksi.

Seuraavat vaiheet

Ryhmät

Ryhmät

Nuorten kuntoutusyksikössä ryhmät ovat keskeinen toimintamuoto. Ryhmät ovat joko toiminnallisia (kädentaito-, leivonta-, ruoka-, liikunta- ja yhteisöryhmät) tai kuntoutumista ja omaa kasvua tukevia ryhmiä (päiväryhmä, vaihtuvat teemaryhmät).

Kuntoutumista ja nuoren kasvua tukevat ryhmät ovat ohjaajavetoisia ja ohjaajien suunnittelemia. Toiminnallisten ryhmien sisältö suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa. Jakson vaihteessa nuorten on mahdollista miettiä ja suunnitella itse mitä he haluavat ryhmissä tehdä. Yhteisöryhmä on lähtökohtaisesti täysin kuntoutujavetoinen (suunnittelu ja ryhmän toteutumiseen vaikuttavista asioista vastaaminen, esim. paikkavaraukset ja aikataulujen laatiminen).

Seuraavat vaiheet

Omaohjaaja

Omaohjaaja

Jokaiselle nuorelle nimetään vähintään yksi omaohjaaja. Omaohjaaja on nuoren tukena arjessa. Perjantaisin nuori tapaa omaohjaajaa henkilökohtaisella ajalla nuorten kuntoutusyksikössä.

Omaohjaaja ja nuori laativat kuntoutussuunnitelman kolmen kuukauden välein ja omaohjaaja on mukana mm. hoitokokouksissa.

Omaohjaaja auttaa, tukee ja ohjaa asioiden hoitamisessa (Kelan hakemukset, asiointikäynnit, ajanvaraukset ym.) sekä arjen ongelmissa (siivoaminen, kaupassa käynti, tarvittaessa kotikäynnit). Omaohjaaja tapaa tarvittaessa ja nuoren halutessa hänen läheisiään.

Seuraavat vaiheet

Kuntoutusjakson päättyminen

Kuntoutusjakson päättyminen

Kuntoutusjakso nuorten kuntoutusyksikössä päättyy joko suunnitellusti tai äkillisesti.

Suunniteltu kuntoutusjakson päättyminen tapahtuu yleensä vaiheittain nuoren siirtyessä opintojen pariin, työelämään tai tarvittaessa jatkohoitoon. Vaiheittainen siirtyminen tarkoittaa, että nuorella on vielä käyntipäiviä kuntoutusyksikössä samanaikaisesti toisen toiminnan kanssa. Kuntoutusohjaajat ovat mukana verkostoyhteistyössä jatkosuunnitelmia laadittaessa. Kuntoutusohjaajilta saa myös tukea erilaisten vaihtoehtojen selvittelyssä.

Kuntoutuksen äkillinen loppuminen on yleensä seurausta päihdekäytöstä tai siitä, ettei nuori ole ollut sitoutunut käynteihin ja kuntoutussuunnitelmassa sovittuihin asioihin.

Seuraavat vaiheet

Opintojen aloittaminen tai jatkaminen

Opintojen aloittaminen tai jatkaminen

Kuntoutusjakson loppupuolella opintojen aloittaminen tai kesken jääneiden opintojen pariin palaaminen tapahtuu yleensä vaiheittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuorella on vielä käyntipäiviä nuorten kuntoutusyksikössä opintojen ohella. Käyntipäivien tarkoitus on turvata opintojen toteutumisen varmistaminen ja uuteen elämänvaiheeseen totuttelu tuetusti. Nuorten kuntoutusyksikön kuntoutusohjaajat tekevät tarvittaessa yhteistyötä opiskelupaikan kanssa opintojen suunnittelussa.

Seuraavat vaiheet

Jatkohoito

Jatkohoito

Mikäli kuntoutusjakson aikana todetaan ettei nuoren ole mahdollista vointinsa tai oireidensa takia opiskella tai olla työelämässä, hänelle pyritään järjestämään jatkohoito josta nuori hyötyisi mahdollisimman paljon. Myös opintojen tai työelämän ohelle voidaan etsiä nuorelle tarpeellisia tukimuotoja.

Näitä avohoidon tukikeinoja ovat esimerkiksi kotipalvelu, keskustelut nuorisopsykiatrian poliklinikalla, neuropsykiatrinen valmennus tai siirtymistä tuettuun asumiseen (mm. asumispalveluyksiköt, tukiasunnot, osastohoito). Mikäli sopivaa tukimuotoa ei paikkakunnalta löydy, voidaan hoito tarvittaessa siirtää toiselle paikkakunnalle maksusitoumuksella.

Seuraavat vaiheet

Työelämään tutustuminen tai palaaminen

Työelämään tutustuminen tai palaaminen

Kuntoutusjakson loppupuolella työelämään tutustuminen tai oman työn pariin palaaminen tapahtuu yleensä vaiheittain. Käytännössä tämä tarkoittaa että nuorella on käyntipäiviä nuorten kuntoutusyksikössä työelämän ohella. Käyntipäivien tarkoitus on tukea nuorta uuteen elämänvaiheeseen. Nuorten kuntoutusyksikön kuntoutusohjaajat tekevät tarvittaessa yhteistyötä työpaikan kanssa toimenkuvan suunnittelussa.

Siirtyminen nuorten kuntoutusyksiköstä työelämään tapahtuu useimmiten sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan avulla. Mikäli nuori ei tiedä mille alalle haluaa kuntoutusjakson jälkeen pyrkiä, voidaan vaihtoehtoja miettiä yhdessä kuntoutusohjaajien kanssa.

Seuraavat vaiheet

 

Ole ystävällinen ja anna palautetta hoitopolusta tämän linkin kautta.