Syömishäiriötä sairastavan hoitopolku

Syömishäiriöissä suhde ruokaan ja kehonkuvaan on häiriintynyt. Hoitopolkuun ja siihen liittyviin omahoitolinkkeihin kannattaa tutustua jo ennen hakeutumista hoidon piiriin.

Takaisin

Syömishäiriön tunnistaminen ja varhainen tuki

Syömishäiriön tunnistaminen ja varhainen tuki

Syömishäiriöstä puhutaan kun suhde ruokaan ja omaan kehoon muuttuu poikkeavaksi.  Tavallisimmin syömishäiriöistä puhuttaessa  tarkoitetaan laihuushäiriötä (anoreksia) mutta syömishäiriötä esiintyy myös ahmintahäiriönä (BED/bulimia). Syömishäiriö oireilu vaatii usein pitkäaikaista toipumisen tukea. Varhainen puuttuminen on tärkeää, sillä se nopeuttaa syömishäiriöstä toipumista.

Syömishäiriöseula (Mielenterveystalo)

Syömishäiriöt (Mielenterveystalo)

Tutustu Syömishäiriön käypä hoito suositukseen.

Syömishäiriöepäilyissä hoitoon ohjautuminen voi tapahtua esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai lääkärin lähettämänä tai Lasten ja nuorten palveluluukun kautta. Palveluluukun kautta voi saada myös yhteyden ammattilaiseen mikäli kokee tarvitsevansa lisätietoa tai ohjausta.

Seuraavat vaiheet

Hoitoa ohjaavat arvot

Hoitoa ohjaavat arvot

  • Psykoedukaatio eli oikean tiedon jakaminen
  • Ravitsemustilan korjaaminen
  • Perhekeskeisyys ja läheisten tukeminen
  • Kontrollin vähentäminen
  • Psyykkisen joustavuuden lisääminen
  • Tunteiden tunnistaminen ja tunnesäätelyn lisääminen (esim. ahdistuksen siedon lisääminen)
  • Psyykkisen joustavuuden lisääminen
  • Kehopositiivisuus
  • Toivon ylläpito ja toipumisrohkeuden ylläpito

Seuraavat vaiheet

Syömishäiriön hoito

Syömishäiriön hoito

Syömishäiriön alkuhoidossa ensisijaisesti palautetaan normaalia syömisrytmiä ja pyritään ravitsemistilan korjaamiseen.

Jo ennen hoitoon hakeutumista perheessä on hyvä pyrkiä normaalin ruokarytmin palauttamiseen ponnekkaasti. Perheen vahva tuki syömishäiriötä sairastavalle on erityisen tärkeää kun syömishäiriö saa nuoren toimimaan itselleen haitallisella tavalla. Useimmiten syömishäiriöstä toipuakseen nuori tarvitsee avukseen vahvempaa vanhemman tukea kuin keskimäärin ikätoverit.

Syömishäiriön hoitokeinoina mm. psykoedukaatio (tieto sairaudesta ja toipumisen keinoista), perhekeskeinen hoito ja HOT (hyväksymis- ja omistautumisterapia) sekä malliruokailut.

Seuraavat vaiheet

Polikliininen hoito

Polikliininen hoito

Polikliininen hoito räätälöidään potilaan tarpeiden mukaan. Polikliiniseen hoitoon osallistuu potilaan tilanteen mukaan moniammatillinen hoitotiimi. Varhaisessa vaiheessa syömishäiriön hoitoon saattaa riittää hoitokontakti yhteen ammattilaiseen, jolla on moniammatillisen hoitotiimin tuki. Hoito toteutetaan vastaanotto/terapiakäynteinä ja tarvittaessa järjestetään hoitopalavereita.

Polikliinisessä hoidon tukena voidaan järjestää arviointi- ja ohjausjaksoja päiväosastolla.

Seuraavat vaiheet

Päiväosastohoito

Päiväosastohoito

Tarvittaessa hoitoa voidaan toteuttaa päiväosastohoitona Lasten ja nuorten yksikössä. Hoitopäivinä keskeistä on normaalin ateriarytmin palauttaminen, ateriakoon kasvattaminen ja  ahdistuksen sietämistäminen/hyväksyminen.  Hoitopäivien määrä räätälöidään yksilöllisesti.  Ensisijaisesti pyritään perhepohjaiseen, valtaosin koteihin tuettuun hoitooon.

Mikäli sairaudentila vaatii päiväosastohoitoa tiiviimpää hoitoa, tarvittaessa hoito siirretään KYSin Julkulan syömishäiriöyksikköön.

Seuraavat vaiheet

Moniammatillinen hoitotiimi

Moniammatillinen hoitotiimi

Moniammatilliseen hoitotiimiin kuuluvat sairaanhoitaja, lääkäri, ravitsemusterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti. Syömishäiriössä tiimi koostetaan potilaan tarpeiden ja sairaudentilan mukaan.

Hoitoa toteutetaan sekä yksilö-, että ryhmäkäynteinä. Henkilökohtaisten tapaamisten ohella pidetään hoitokokouksia. Perheen tuki sairastuneelle on erityisen tärkeä. Perheen jäsenet tarvitsevat usein pitkäaikaisen toipumisprosessin aikana myös omia tuki- ja ohjauskäyntejä.

Koulutusmateriaalia ammattilaisille:

Suupaloja syömishäiriöpäiviltä 2019 PDF

Seuraavat vaiheet

Sairaanhoitaja

Sairaanhoitaja

Sairaanhoitaja usein aloittaa kokonaisvaltaisella arvioinnilla käyttäen apunaan  nuorten psykososiaalista  haastattelu-runkoa  ja  BDI-kyselyä. Yhdessä hoitajan, lääkärin, nuoren ja vanhempien kanssa tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma.

Sairaanhoitaja tapaa nuorta yksilökäynneillä. Päiväosastolla ruokaillaan hoitajan läsnäollen ja hoitaja osallistuu osaan päiväohjelmasta.  Ruokailun jälkeistä ahdistusta hoitaja pyrkii helpottamaan läsnäolollaan. Hoitajan kanssa etsitään keinoja sietää ahdistusta ja rauhoittua. Keinoina voidaan käyttää esimerkiksi. hengitysharjoituksia, hierontaa, lämpöpakkauksia, läsnäoloa, ulkoilua, pelejä.  Lisäksi hoitaja käyttää HOT- (hyväksymis-ja omistautumisterpia) keinoja.

Hoitaja tukee ja ohjaa vanhempia kotihoidon toteuttamisessa. Yhteiset ruokailut ovat merkittävässä osassa syömishäiriöstä toipumisessa.

Useimmiten omahoitaja toimii nuoren ja vanhempien yhteyshenkilönä koko hoitotiimiin.

Seuraavat vaiheet

Lääkäri

Lääkäri

Sosterin syömishäiriötiimin lääkäreinä ensisijaisesti toimivat lasten- ja nuorisolääkärit. Tarvittaessa nuorisopsykiatri tai lastenpsykiatri osallistuu hoitoon.

Lääkärin tehtävänä on somaattisen (kehollisen) ravitsemustilan korjaantumisen seuranta sekä vastuu hoitolinjauksista.  Seurannan osalta nojataan käypähoitosuositukseen. Hoitavan lääkärin tapaamisia sovitaan tarpeen mukaan.

Lääkärin tehtävänä on myös yhteenvetää mielen toipumisen tilanne ja koostaa tarvittaessa kuntoutussuunnitelma.

Seuraavat vaiheet

Fysioterapeutti

Fysioterapeutti

Fysioterapeutin ohjauksen tavoitteet:

  • Opetella rentoutumista ja ymmärtää sen merkitys osana kehon ja mielen hyvinvointia
  • Hengityksen tiedostaminen ja aktiivinen hyödyntäminen itsesäätelyn keinona
  • Oman kehon viestien tunnistaminen, arvostaminen ja viisaammin (kuin aiemmin) toimiminen
  • Oman hyperaktiivisuuden ja laihan kehonkuvan ihannoinnin kyseenalaistaminen
  • Kokemusten saaminen kehon hyvistä ja turvallisista tuntemuksista, vuorovaikutussuhteesta ja ympäristöstä
  • Ymmärtää kohtuullisen liikunnan merkitys itsensä hoidon välineenä
  • Mahdollisten tuki- ja liikuntaelinkipujen selvittely ja hoito
  • Virheellisten kehouskomusten kyseenalaistaminen ja realistisen tiedon saaminen

Työskentely fysioterapeutin kanssa tapahtuu harjoitellen ja keskustelle, kokemuksia kartuttaen.

Harjoittelussa käytetään mm. palloa, ilmajoogaa, valokuvausta, peiliä jne. Tavoitteena havainnollistaminen ja uuden näkökulman löytäminen.

Hengitysharjoitus (YouTube)

Seuraavat vaiheet

Toimintaterapeutti

Toimintaterapeutti

Toimintaterapiassa etsitään yhdessä asiakkaan kanssa keinoja selviytyä  arjesta mahdollisimman itsenäisesti.  Tavoitteena on  löytää ja tukea niitä toiminnan sisältöjä, jotka vahvistavat  terveyttä ja hyvinvointia.

Toimintaterapialla voidaan tukea ihmistä huolehtimaan itsestään, olemaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa, tekemään työtä/opiskelemaan tai viettämään mielekästä vapaa-aikaa.

Toimintaterapiassa voidaan lähteä liikkeelle alueista, jotka syömishäiriötä sairastava itse mieltää ongelmallisiksi. Lähtökohtana voi olla myös omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden vahvistaminen ja sen jälkeen siirtyminen muille osa-alueille.

 

Seuraavat vaiheet

Psykologi

Psykologi

Psykologit pyrkivät herättelemään ja  tukemaan toipumismotivaatiota, tukemaan toipumista ja toisaalta selvittelemään mitkä seikat nuoren kohdalla jarruttavat toipumista. Yhdessä nuoren kanssa tutkitaan mikä nuoren kohdalla voisi selittää syömishäiriön puhkeamista ja onko näihin asioihin mahdollista vaikuttaa esimerkiksi psykoterapian tai muiden terapeuttisten menetelmien keinoin.  Lisäksi nuoren kanssa etsitään syömisen kontrolloinnille vaihtoehtoisia keinoja hallita ahdistusta.

Seuraavat vaiheet

Ravitsemusterapeutti

Ravitsemusterapeutti

 

Ravitsemushoidon ensisijaisena tavoitteena on ravitsemustilan korjaaminen ja syömiskäyttäytymisen normalisoituminen

Ravitsemusterapeutti kokoaa yhdessä asiakkaan kanssa tiedon syömiskäyttäytymisestä ja arvioi ravitsemustilaa. Ravitsemusongelmia ja ruokaan liittyviä pelkoja ja ajatusvääristymiä pyritään tunnistamaan ja oikaisemaan. Ravitsemusterapiassa autetaan potilasta tunnistamaan ja tiedostamaan nälkiintymisen, ahminnan ja eri kompensaatiokeinojen seurauksia. Lisäksi keskustellaan syömisen ja ahminnan hallintakeinoista. Pohtimalla potilaan kanssa hoidon tuoman muutoksen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia voidaan löytää toipumismotivaatiota.

Ravitsemusterapiassa keskeisinä on  säännöllinen- (ateriarytmi) ja  riittävä-  (annoskoko, ravintosisältö, täysipainoinen/monipuolinen) eli normaali syöminen. Lisäksi korostetaan nautittavuutta, sallivuutta ja joustavuutta ruokavaliossa.

Ravitsemusterapiakäynneillä arvioidaaan ruokavalion  energiamääräa ja tarvetta energialisäyksille. Lähtökohtana on tavallinen ruoka, jota täydennetään tarvittaessa täydennysravintovalmisteilla

Seuraavat vaiheet

Jatkoseuranta

Jatkoseuranta

Syömishäiriön sairaudenkuvaan kuuluu oireiden vaihtelu. Ajoittain syömishäiriö oireilee vahvemmin ja syömishäiriötä sairastavan tarvitsema tuen määrä vaihtelee. Alkuvaiheen hoidossa tuen ja tiedon tarve on useimmiten suuri ja vähitellen siirretään vastuunottoa perheelle ja syömishäiriötä sairastavalle.

Aktiivihoidon tarpeen päättyessä syömishäiriötä sairastavalle sovitaan käyntejä mahdollisen uusiutuvan tuen tarpeen tunnistamiseksi.  Aktiivihoidon päättyessä tehdään yksilöllinen "turvasuunnitelma" syömishäiriötä vastaan.

Syömishäiriöliitto

TYYNI, hyväksyvä tietoinen läsnäolo- omaharjoitusohjelma

Seuraavat vaiheet

 

Ole ystävällinen ja käy antamassa palautetta asiakaspolusta tämän linkin kautta.