Tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettaminen

Savuton ja nuuskaton elämä on pidempi, terveempi ja maistuvampi. Jos kuitenkin tupakoit tai nuuskaat, niin muistathan, että lopettaminen kannattaa aina; ja mitä nuorempana lopetat, sitä suurempia terveyshyötyjä saat. Tupakointi muun muassa lyhentää ikää keskimäärin kymmenellä vuodella, kasvattaa riskiä sairastua syöpätauteihin ja heikentää hedelmällisyyttä. Nuuskan käyttö rasittaa erityisesti suun limakalvoja ja lisää merkitsevästi suusyövän riskiä.

Terveydenhuollon ammattilaiset haluavat auttaa sinua pääsemään eroon tupakasta ja nikotiinituotteista. Mitä aikaisemmin tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käyttöön puututaan ottamalla asia puheeksi, sitä pienemmiksi jäävät vakavien ongelmien riskit ja hoidon tarve. Tupakasta pääsee irti eikä retkahtaminen tarkoita sitä, etteikö lopettaminen onnistuisi, sillä lopullinen tupakasta eroon pääseminen vaatii usein 3–4 yritystä. Mikä on sinun syysi olla lopettamatta?

Takaisin

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen

Tupakka on yksi voimakkaimmin riippuvuutta aiheuttavista päihteistä. Riippuvuus voi olla sekä psyykkistä että fyysistä. Psyykkiselle tupakkariippuvuudelle tyypillistä on voimakas aineen himo ja pakonomainen tarve tupakoida, vaikka terveysriskit olisivatkin tiedossa. Fyysinen riippuvuus puolestaan on riippuvuutta nikotiinista, jolloin elimistö tarvitsee sitä toimiakseen normaalisti ja käytön lopettamisesta seuraa vieroitusoireita, joihin todennäköisesti kuuluu ärtyisyyttä, huonovointisuutta ja keskittymisvaikeuksia. Vieroitusoireet alkavat muutamassa tunnissa ja ovat voimakkaimmillaan 2-3 päivän päästä. Fyysiset oireet jatkuvat muutaman viikon ajan. Voimakas tupakanhimo voi jatkua kauemmin.

Fyysisen tupakkariippuvuuden arviointi on selkeää, mutta psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden arvioimiseksi tarvitaan potilaan omaa sitoutumista esimerkiksi tupakointi- tai nuuskapäiväkirjan pitämiseen.

Toistuvan käytön myötä tupakan ja nuuskan käytön vaikutuksille kasvaa toleranssi: elimistö pyrkii vähentämään nikotiinin vaikutuksia tulemalla sille sietokykyisemmäksi. Toisaalta elimistö myös herkistyy nikotiinille, jolloin mielihyvää tuottavat vaikutukset voimistuvat. Tämä lisää riskiä riippuvuuden kehittymiselle.

Tästä linkistä voit testata tupakkariippuvuutesi.

Terveydenhuollon ammattilaisen luona käydessäsi tupakka ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen ja arviointi kuuluvat hyvään hoitoon. Hoitaminen perustuu kiinnostukseen ja ihmisestä välittämiseen kokonaisuutena. Riippuvuuden tunnistaminen ja sen laadun selvittäminen auttavat sekä hoitavaa että hoidettavaa. Nikotiiniriippuvuus ja lääkehoidon tarve arvioidaan esimerkiksi Fagerströmin nikotiiniriippuvuustestillä. Testin täyttämiseen kannattaa käyttää aikaa. Voit tehdä sen ennen vastaanottokäyntiä ja viedä tulokset mukanasi käynnille.

Seuraavat vaiheet

Haluan lopettaa

Haluan lopettaa

Onnittelut siitä, että olet tehnyt hyvän päätöksen. Päätöksessä pysymistä edistää se, että sovit päivämäärän milloin lopetat tupakoinnin. Kerro se läheisillesi ja hoitoon osallistuvalle ammattilaiselle. Nyt tarvitset ennen kaikkea motivointia päätöksessä pysymiseen.

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina, vuosienkin jälkeen. Valtaosa tupakoijista haluaa lopettaa ja osa onnistuu lopettamaan pysyvästi ilman apua. Tupakoinnin lopettaminen vaatii pysyvää käyttäytymisen muutosta, eikä se siksi ole helppoa. Yleensä lopettaminen onnistuu vasta useiden yritysten jälkeen. Onnistuessaan tupakasta vieroitus tuottaa merkittäviä terveydellisiä ja taloudellisia etuja. Tupakan aiheuttamien sairauksien riski vähenee ja elämänlaatu sekä mieliala paranevat.

Varmimmin pääset tupakasta irti ammattilaisen tukemana. Lähetä sähköinen yhteydenottopyyntö omalle terveysasemallesi ja täytä tupakan ja päihteiden käytön riskitietolomake (aloita asiointi > avoterveydenhuollon esitiedot). Sairaanhoitaja on sinuun yhteydessä kolmen arkipäivän kuluessa.

Kaikkein tärkeintä on, että itse olet motivoitunut lopettamaan. Lisäksi tämän rinnalle usein tarvitaan kannustusta ja lääkehoitoa. Nikotiinikorvaushoito ja vieroituslääkitys lisäävät tupakoinnin lopettamisen onnistumista merkittävästi. Siksi niitä tulee aina pyrkiä käyttämään, kun ammattilainen on mukana vieroituksessa. Lue käytännön vinkkejä tupakoinnin lopettamiseen Stumppi.fi-sivuilta.

Paljon hyvää aineistoa tupakoinnin lopettamiseen löydät Filhan sivuilta.

Ammattilainen

Kun asiakas on tehnyt päätöksen tupakoinnin lopettamisesta, niin tärkeintä onnistumisen kannalta on motivointi ja kannustus päätöksessä pysymiseen. Etene asiakkaan kanssa seuraavasti.

  1. Hoidon aloitus
  2. Hoidon toteuttaminen
    • Tee hoitosuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa ja kirjaa sovittu lopettamispäivämäärä ylös
  3. Arvioi lääkehoidon tarve ja käy läpi hoitovaihtoehdot
    • hoito valitaan yksilöllisesti Fagerströmin testin perusteella
    • Champix (varenikliini) resepti
      • ei yhdessä nikotiinikorvaushoidon kanssa
    • Zyban (bupropioni) resepti
      • tarvittaessa voi käyttää lisänä nikotiinikorvaushoitoa
    • Noritren (nortriptyliinihydrokloridi) resepti
      • tarvittaessa voi käyttää lisänä nikotiinikorvaushoitoa
  4. Tarkista lääkehoidon sopivuus ja kerro asiakkaalle mahdolliset haittavaikutukset sekä ohjaa lääkehoidon oikea käyttö
    • Huomioi tupakoinnin lopettamisen vaikutus muiden lääkkeiden annosteluun
  5. Riskitilanteiden kartoitus ja retkahdusten välttäminen
    • Miettikää yhdessä asiakkaan kanssa miten toimia riskitilanteissa, esim. juhlissa tai alkoholin käytön kanssa
    • Korosta asiakkaalle, että retkahduksia sattuu eikä se tarkoita epäonnistumista
  6. Anna ohjausmateriaalia
  7. Sovi seurannasta

Ohjaus- ja tukimateriaalia (Filha)

 

Seuraavat vaiheet

Harkitsen lopettamista

Harkitsen lopettamista

Heinoa, että olet harkinnut asiaa. Tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettaminen kannattaa aina, vuosienkin jälkeen. Valtaosa tupakoijista ja nuuskaajista haluaa lopettaa ja osa onnistuu lopettamaan pysyvästi ilman apua. Tupakoinnin lopettaminen vaatii pysyvää käyttäytymisen muutosta, eikä siksi ole helppoa. Nuuskan käyttö on usein hankalampaa, sillä nuuskaajat saavat enemmän nikotiinia.  Yleensä lopettaminen onnistuu vasta useiden yritysten jälkeen. Onnistuessaan vieroitus tuottaa merkittäviä terveydellisiä ja taloudellisia etuja. Monien sairauksien riski vähenee ja elämänlaatu sekä mieliala paranevat.

Varmimmin pääset tupakasta ja nuuskasta irti ammattilaisen tukemana. Kaikkein tärkeintä on, että itse olet motivoitunut lopettamaan. Lisäksi tämän rinnalle usein tarvitaan kannustusta ja lääkehoitoa. Nikotiinikorvaushoito ja vieroituslääkitys lisäävät lopettamisen onnistumista merkittävästi. Siksi niitä tulee aina pyrkiä käyttämään, kun ammattilainen on mukana vieroituksessa.

Kannustuksen ja motivoinnin avulla luodaan hyvä pohja tupakoinnin lopettamisen onnistumiselle. Ammattilaiselta saat erilaisia työvälineitä, joiden avulla voit konkretisoida lopettamiseen liittyvät asiat, hyvät ja tavoiteltavat asiat sekä huolet ja murheet.

Ammattilainen

Kannusta ja motivoi tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettamiseen kertomalla lopettamisen hyödyistä ja jatkamiseen liittyvistä ristitekijöistä. Tarvitaan aitoa ja empaattista kiinnostusta tupakoijaa/ nuuskaajaa kohtaan. Motivoivan haastattelun keinoin yritä voimaannuttaa tupakoijaa/ nuuskaajaa tekemään oman elämän kannalta hyvä päätös. Tällaista voimaannuttavan vuorovaikutuksen menetelmää kutsutaan PARAS-malliksi

P = Positiivisuus

  • Lähde liikkeelle positiivisistä asioista ja etsi asioiden myönteisiä puolia.
  • Näytä, että arvostat häntä ja luotat häneen

A = Aktiivinen kuuntelu

  • Näytä, että asiakas ja hänen mielipiteensä ovat tärkeitä
  • Hyväksy asiakkaan mielipiteet ja ajatukset vaikka et olisi hänen kanssaan samaa mieltä

R = Reflektointi

  • Vahvista asiakkaan käsityksiä, jotka tukevat lopettamista

A = Avartavat kysymykset

  • Vie keskustelua eteenpäin siten, että saat asiakkaan ajattelemaan ja  pohtimaan sekä havaitsemaan asioita uusista näkökulmista
  • Esitä kysymyksiä...
    • Mikä sai sinut alun perin aloittamaan tupakoinnin/ nuuskan käytön?
    • Entä nyt, mitä tällä hetkellä ajattelet tupakoinnista/ nuuskan käytöstä?
    • Voitko kertoa tarkemmin...

S = Summa summarum eli yhteenvetojen tekeminen

  • Kokoa yhteen keskustellut asiat
  • Painota keskeisiä asioita
  • Pohtikaa yhdessä miten asiassa halutaan edetä

Seuraavat vaiheet

En vielä halua lopettaa

En vielä halua lopettaa

Ehkä koet, että tällä hetkellä elämäntilanteesi ei mahdollista tupakoinnin lopettamista. Toivottavasti kuitenkin pohdit tarkkaan seuraavia asioita.

  • Tupakointi ja nuuskan käyttö suurentaa suusyöpäriskiä ja siihen liittyvää kuolleisuutta. Erityisen suuri sairastumisvaara on, jos sekä tupakoi/ nuuskaa että käyttää alkoholia.
  • Tupakoijilla ja nuuskan käyttäjillä on enemmän parodontiittia eli hampaiden kiinnityskudossairautta. Parodontiitin hoitotulos on usein huonompi tupakoijilla ja nuuskaajilla, ja sen vuoksi hampaita saatetaan joutua poistamaan. Hampaiden korvaamista implanteilla ei suositella tupakoiville ja nuuskaa käyttäville parodontiittipotilaille.
  • Tupakointi ja nuuskan käyttö aiheuttaa erektiohäiriöitä ja heikentää hedelmällisyyttä. Näiden tuotteiden käyttö raskauden aikana saattavat altistaa ennenaikaiselle synnytykselle, tai lapsi saattaa syntyä pienipainoisena.
  • Tupakointi vaikuttaa joidenkin lääkkeiden tehoon, koska tupakansavun sisältämät ainesosat heikentävät tiettyjen lääkkeiden vaikutusta. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi insuliini ja varfariini sekä tietyt psyykelääkkeet. Näiden lääkkeiden annostus on hyvä tarkistuttaa lääkärillä tupakoinnin lopettamisen yhteydessä.
  • Tupakointi on 2–4 kertaa yleisempää mielenterveyspotilailla. Tietyt psykiatriset sairaudet, kuten masennus ja skitsofrenia, ovat vahvasti yhteydessä tupakointiin; skitsofreniapotilaista jopa 70–90 prosenttia polttaa. Tutkimusten perusteella tupakoinnin lopettamisella näyttäisi olevan myönteisiä vaikutuksia, sillä tupakoinnin lopettaminen lievittää ahdistusta, masennusta ja stressiä.
  • Tupakoivalla diabeetikolla insuliinin vaikutus elimistöön on heikompi kuin tupakoimattomalla. Tämä on hyvä ottaa huomioon varsinkin siinä vaiheessa, kun lopettaa tupakoinnin. Tupakointi ja nuuskan käyttö lisää sairastumista tyypin 2 diabetekseen.
  • Tupakoivat astmaatikot oireilevat enemmän, heillä on enemmän taudin pahenemisvaiheita, he tarvitsevat enemmän lääkkeitä ja heidän keuhkonsa toimivat huonommin kuin tupakoimattomien astmaatikkojen. Tupakointi on yleisin syy hitaasti ja huomaamattomasti kehittyvään keuhkoahtaumatautiin (COPD). Tupakoinnin lopettaminen hidastaa keuhkoahtaumataudin etenemistä, vähentää taudin oireita, pahenemisvaiheita, sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta.

Tutustu Tänään on oikea päivä -oppaaseen.

Näin lopetat nuuskan käytön.

Ammattilainen

  • Kerro lopettamisen hyödyistä ja tupakoinnin ja nuuskan käytön aiheuttamista terveydellisistä haitoista.
  • Aktivoi tupakoitsijaa/ nuuskan käyttäjää miettimään käyttäytymistään seuraavilla kysymyksillä:
    • Oletko ajatellut lopettamista?
    • Mitä ajattelet yleensä tupakoinnista tai nuuskan käytöstä?
    • Miten tupakointi/ nuuskan käyttö vaikuttaa läheisiin, perheeseen, ystäviin?
    • Miten tupakointi/ nuuskan käyttö liittyy työhön, harrastuksiin… Edistääkö vai vaikeuttaako asiat tupakoinnin/ nuuskan käytön lopettamista?
    • Onko sinulla uskoa lopettamiseen? Miten sitä voisi lisätä?
    • Millaisissa tilanteissa tupakoit tai käytät nuuskaa? Miten voisi toimia toisin?
  • Tarjoa apua, mutta jätä päätös tupakoitsijalle/ nuuskan käyttäjälle.
  • Anna oheismateriaalia ja sovi seuranta.

Oppaat tupakoinnin lopettamisen tueksi.

 

Seuraavat vaiheet

Tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettaminen erilaisissa elämäntilanteissa

Tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettaminen erilaisissa elämäntilanteissa

Tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettaminen, sen helppous tai vaikeus, on yhteydessä ihmisen elämäntilanteeseen. Monelle lopettaminen on vaikeaa. Joskus tieto sairaudesta tai selvästi kohonneesta riskistä sairastua saa aikaan päätöksen lopettamisesta. Lisäksi intoon lopettaa vaikuttavat muut elämäntilanteet kuten tuleva vanhemmuus tai leikkaukseen joutuminen.

Seuraavissa osioissa on nostettu esille sellaisia elämäntilanteita, jolloin tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettaminen on erittäin hyödyllistä. Tutustu osioihin oman elämäntilanteesi mukaisesti.

Seuraavat vaiheet

Tupakointi ja nuuskaaminen nuorena

Tupakointi ja nuuskaaminen nuorena

Suomessa tupakointi ja nuuskan käyttö aloitetaan useimmiten jo alle 18 vuoden iässä. Nuoren perhetausta ja kaveripiiri vaikuttavat merkittävästi nuoren kokeiluihin. Noin joka kolmas nuori, joka on polttanut 3–4 savuketta, raportoi jo joitakin merkkejä riippuvuuden kehittymisestä. 100 savuketta polttaneista nuorista näin tekee jo noin 95 prosenttia. Keskimäärin ensimmäiset riippuvuuden merkit ilmenevät kuukaudessa, jos nuori polttaa edes kaksi savuketta viikossa. Nuuskaan jää koukkuun huomattavasti helpommin, sillä siitä imeytyy elimistöön huomattavasti suurempia määriä nikotiinia.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto pyrkii ehkäisemään käytön aloittamista osana koulun terveiden elämäntapojen ja myönteisten ihmissuhteiden edistämistä. Terveystarkastuksissa viidesluokkalaisilta kysytään tupakoinnista ja nuuskan käytöstä. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttäjille tehdään vieroitushoitosuunnitelma ja tarjotaan monimuotoista tupakoinnin lopettamisen tukea kuten ryhmävieroitus, yksilöohjaus, puhelinpalvelu ja nettipalvelut.

Apua tupakoinnin lopettamiseen löydät esimerkiksi Stumppi-sivuilta.

Näin lopetat nuuskan käytön.

 

Seuraavat vaiheet

Raskaus ja tupakointi

Raskaus ja tupakointi

Tupakan haitalliset aineet kulkeutuvat istukan kautta sikiön verenkiertoon. Kehittyvän sikiön kannalta haitallisimpina aineina pidetään nikotiinia ja hiilimonoksidia. Myös passiivinen tupakka-altistus on haitallista lapsen terveydelle. Se lisää mm. keskenmenon, pienipainoisuuden ja ennenaikaisen syntymän riskiä.

Tupakoinnin lopettaminen raskautta suunniteltaessa helpottaa raskaaksi tulemista. Lisäksi tupakoinnin lopettamisesta on hyötyä missä raskauden vaiheessa tahansa. Raskaana olevien naisten tupakointia pyritään vähentämään pääasiassa ohjauksen ja tuen avulla äitiysneuvoloissa. Harkinnan mukaan voidaan tarvittaessa käyttää nikotiinikorvaushoitoa. Raskauden aikana tupakalle altistuneet lapset altistuvat usein myös lapsuuden aikana tupakansavulle, mikä lisää lapselle aiheutuvia terveyshaittoja.

Tupakoimattomat naiset kärsivät alkuraskauden pahoinvoinnista ja oksentelusta harvemmin kuin tupakoivat. Raskauskomplikaatioiden todennäköisyys lisääntyy huomattavasti, jos tupakointi jatkuu raskausaikana. Tupakointi nostaa raskaana olevan naisen verenpainetasoa ja lisää huomattavasti lapsen ennenaikaisen syntymän riskiä. Raskaudenaikaisella tupakoinnilla on lapsen terveyteen myös monia pitkäaikaisvaikutuksia, joista osa ilmaantuu vasta aikuisiällä.

Raskaudenaikaisen tupakka-altistuksen myöhäisvaikutukset:

Paino Ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen riski on lisääntynyt.
Suoliston toiminta Koliikin riski on kaksinkertainen.
Lisääntymisterveys Sperman laatu on huonompi kuin altistumattomilla.
Kivesten koko on keskimääräistä pienempi.
Astma Useammin toistuvia uloshengitysvaikeuksia ensimmäisen kahden ikävuoden aikana kuin altistumattomilla
Riski sairastua astmaan on kohonnut 35–85 prosenttia.
Aivot Altistus saattaa johtaa aivojen pitkäaikaisiin toiminnallisiin muutoksiin ainakin nuoreen aikuisuuteen saakka.
Psyykkinen kehitys 21–25 prosentilla altistuneista suomalaisnuorista on jokin erikoissairaanhoidossa annettu psykiatrinen diagnoosi, mutta 14 prosentilla altistumattomista.
Suurin yhteys on todettu tupakka-altistuksella ja ylivilkkaus- ja käytöshäiriöillä.

Ammattilainen

 

Seuraavat vaiheet

Leikkaus tulossa

Leikkaus tulossa

Tupakka, sähkösavukkeet ja nuuska lisäävät merkittävästi leikkauksiin liittyviä haittavaikutuksia. Tupakointi voi myös olla peruste perua tai siirtää leikkaus myöhempään ajankohtaan. Kun tupakointi lopetetaan viimeistään kaksi kuukautta ennen leikkausta, leikkaus onnistuu paremmin ja toipuminen on nopeampaa. Lue lisää Terveyskylän sivuilta.

Juuri nyt kannattaa lopettaa tupakointi!

  • Tupakoinnin lopettaminen auttaa toipumaan leikkauksesta nopeammin ja paremmin: mm. haavojen paraneminen nopeutuu ja murtumien luutuminen paranee.
  • Tupakoinnin lopettaminen vähentää leikkausten haittavaikutusten, kuten haavatulehdusten riskiä merkittävästi. Myös uusintaleikkausten tarve vähenee merkittävästi.
  • Kuukauden mittainen tupakkatauko ennen leikkausta vähentää komplikaatioita neljänneksellä ja kahden kuukauden mittainen tauko jopa puolella.
  • Hengitys helpottuu ja keuhkokuumeen vaara vähenee.
  • Leikkaukseen liittyvä sydän- ja aivoinfarktin sekä keuhkoveritulpan vaara vähenee.
  • Leikkauksen jälkeinen raajojen verisuonitukosten vaara vähenee.
  • Suolistoleikkauksissa leikkaussauman vuotamisvaara vähenee.
  • Luutuminen ja murtumien paraneminen nopeutuu.
  • Hoitoaika sairaalassa lyhenee.

Tartu hetkeen!

  • Lopeta tupakointi heti tai vähintään 1-2 kuukautta ennen leikkausta.
  • Jokainen päivä tupakoimatta ennen leikkausta parantaa leikkaustulosta, ja tupakkalakon pidentyessä hyödyt kasvavat merkittävästi.
  • Pysy tupakoimattomana leikkauksen jälkeen ainakin kuusi viikkoa. Ja kun olet päässyt tänne asti, jätä tupakka pysyvästi!

Lisäksi tupakoinnin lopettaminen ennen tulevaa leikkausta voi olla alku pysyvälle tupakoinnin lopettamiselle.

Ammattilaiselle ohjeita (Filha)

Seuraavat vaiheet

Mielen hyvinvointi

Mielen hyvinvointi

Mielenterveyden häiriöistä kärsivät henkilöt tupakoivat enemmän kuin väestö keskimäärin. Tupakoinnin ja mielenterveyden häiriöiden välisiä yhteyksiä tunnetaan huonosti, mutta nikotiinin ajatellaan toimivan joillakin psykooseihin ja mielialahäiriöihin liittyvien kognitiivisten oireiden ja masennusoireiden itselääkityksenä. Lisäksi tupakointi ja nuuskan käyttö altistavat monille muille sairauksille.

Tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettamisen yhteydessä voi ensimmäisten 2–3 viikon aikana esiintyä mielialan laskua, mutta lopettamisen vaikutus on pidemmällä aikavälillä päinvastainen: tupakoinnin ja nuuskan käytön lopettaminen lievittävät ahdistuneisuus- ja masennusoireita vähintään yhtä paljon kuin masennuslääkitys. Lisäksi lopettaminen kohentaa yleistä terveydentilaa, tukee psykiatrisen sairauden hoitoa, pienentää riskiä sairastua moniin kroonisiin sairauksiin, kuten keuhkoahtaumatautiin ja sepelvaltimotautiin, sekä pidentää eliniänennustetta.

Tupakasta irti pääseminen voi olla vaikeaa. Yksilöohjauksen ohella usein paras apua saadaan ryhmätapaamisista, joita vetävät lääkäri ja psykiatristen hoitajien muodostama savuttomuustiimi.

Seuraavat vaiheet

Tupakka/ nuuska ja sairaudet

Tupakka/ nuuska ja sairaudet

Tupakka, sähkötupakka ja nuuska aiheuttavat ja vaikeuttavat korva-, nenä- ja kurkkusairauksia

Tupakansavussa on yli 7000 kemiallista yhdistettä, joista yli 70 on todettu syöpää aiheuttaviksi. Noin puolet syövistä liittyy tupakointiin. Myös passiivinen tupakointi on riski kasvattaen esimerkiksi keuhkosyövän riskiä 20-40 %. Vastaavasti nuuskassa on noin 2500 kemiallista ainetta, joista lähes 30 aiheuttaa syöpää. Nuuskan aineet imeytyvät hieman hitaammin kuin tupakoitsijalla, mutta pitoisuudet pysyvät kehossa korkeampina pidempään. Nikotiinia nuuskassa on jopa 20-kertaisesti tupakkaan verrattuna. Etenkin nuorten elimistö on herkkä nikotiinille ja koukuttuminen tapahtuu helposti. Nuuskalla aloittaneet siirtyvät usein savukkeisiin ja käyttävät sitten molempia tuotteita. Myös sähkötupakkanesteet ja -höyry sisältävät osittain samoja haitallisia aineita kuin savukkeissa. Niistä saatavan nikotiinin määrä voi olla suurempi kuin savukkeista saatavan nikotiinin määrä. Lisäksi sähkötupakan höyrystä on löydetty keuhkoille haitallisia pienhiukkasia.

Tupakkatuotteeksi lukeutuu myös viime vuosina yleistynyt vesipiippu. Vesipiipussa käytetty tupakkaseos sisältää usein moninkertaisesti häkää, tervaa, karsinogeeneja ja nikotiinia savukkeisiin verrattuna. Tupakan ja sähkötupakan ja vesipiipun höyryille voi altistua myös passiivisesti. Erityisesti vesipiipun savun osalta ympäristön haitallisten aineiden pitoisuudet ovat merkittävät. Jatkossa tässä artikkelissa vesipiipun käyttö luetaan tupakointiin kuuluvaksi.

Usein puhutaan lähinnä tupakkatuotteiden aiheuttamasta syöpäriskistä, ja fakta on, että tupakkatuotteet voivat aiheuttaa ainakin 14 eri syöpää. Haitat ovat kuitenkin paljon moninaisemmat ja elämänlaatua merkittävästi heikentävät. Tupakoijan elinajanodote on n. 10 v. alhaisempi kuin tupakoimattomalla.

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä suun sairaudet

Tupakointi - myös sähkötupakka - ärsyttää ylähengitysteiden limakalvoja. Nenässä tämä saa aikaan limakalvoturvotusta ja siten tukkoisuutta ja ylläpitää pitkäaikaisia poskiontelo-oireita luoden myös otolliset olosuhteet akuutin bakteeriperäisen sivuontelotulehduksen kehittymiselle. Lisäksi tupakansavu on hankaloittamassa oireita nenän polyyppitaudissa (polyyppi = hyvänlaatuinen limakalvopullistuma), ja tutkimusten mukaan tupakointi saattaa perinnöllisten tekijöiden ohella liittyä myös polyyppien kehittymiseen. Tupakointi myös heikentää todistetusti sekä haju- että makuaistia. Tämä on seurausta sekä limakalvoärsytyksestä että tupakansavun kemiallisten yhdisteiden haju- ja makureseptoreille aiheuttamasta vauriosta. Jo pelkkä hajuaistin huononeminen heikentää myös makuaistia. Lapsilla tupakansavulle altistumisen on todettu lisäävän allergioita ja niiden oireita.

Sekä aktiivinen että passiivinen tupakointi heikentää elimistön ns. ensilinjan vastustuskykyä, mikä limakalvoärsytyksen kanssa on yhteydessä toistuviin ylähengitystieinfektioihin. Tupakoitsijoilla on useammin nielutulehduksia ja kurkkukipua kuin tupakoimattomilla. Tupakansavu kuivattaa ja ärsyttää myös kurkunpään limakalvoja. Limaisuus ja yskä ovatkin tupakoitsijoilla tavallisia vaivoja. Lisäksi tupakointi altistaa pitkäaikaiselle kurkunpäätulehdukselle. Äänihuulet turpoavat ja ilma pääsee puhuessa vuotamaan niistä läpi aiheuttaen matalan ja rohisevan äänen tai äänen käheytymisen. Sähkötupakalla on raportoitu olevan ainakin osittain samoja vaikutuksia, vaikkei tutkimusta yhtä runsaasti vielä olekaan. Vanhempien tupakoinnin puolestaan on todettu lisäävän merkittävästi riskiä lapsen toistuviin välikorvatulehduksiin. Myös aikuisilla tupakoinnin aiheuttama limakalvoturvotus voi estää korvatorven normaalia toimintaa ja saada siten aikaan nesteen kertymistä välikorvaan.

Tupakan, nuuskan ja sähkötupakan sisältämä nikotiini supistaa verisuonia ja huonontaa siten myös sisäkorvan verenkiertoa. Hyvä verenkierto ja siten riittävä hapensaanti on välttämätöntä sisäkorvan kuulosolujen toipumiselle esimerkiksi meluvammasta. Tämän vuoksi kaikkia meluvammapotilaita suositellaan lopettamaan tupakointi välittömästi. Samasta syystä em. tuotteet voivat pahentaa tinnitusta.

Suussa tupakointi, nuuskaaminen ja sähkötupakointi ilmenevät ensin pahanhajuisena hengityksenä ja hampaiden värjäytymisenä. Em. tuotteet aiheuttavat myös limakalvovaurioita ja limakalvojen paksuuntumista sekä ikenien vetäytymistä, ientulehduksia ja hampaiden kiinnityskudosten sairauksia. Myös hampaiden reikiintymisen riski kasvaa. Tuotteet altistavat lisäksi kielen tulehdukselle ja karvakielen kehittymiselle.

Tupakkatuotteiden käyttö altistaa etenkin keuhko- ja pään ja kaulan alueen syöville, kuten suu- ja kurkunpääsyövälle. Tupakkatuotteiden käyttäjän riski sairastua pään ja kaulan alueen syöpään on moninkertainen tupakoimattomaan henkilöön verrattuna. Myös ruoansulatuskanavan yläosan syöpään sairastuvista suurin osa tupakoi. Lisäksi tupakoinnin jatkaminen altistaa syöpähoitojen komplikaatioille ja taudin uusiutumiselle huonontaen ennustetta merkittävästi. Tupakkatuotteiden käytön lopettamisen jälkeen sairastumisriski pienenee huomattavasti 3-4 v. kuluttua ja vähitellen vielä sen jälkeenkin. Myös sähkötupakan on tutkimuksissa havaittu aiheuttavan syövän syntyyn liittyviä solumuutoksia.

Keuhkosairaudet

Tupakansavu on haitallinen alahengitysteiden limakalvoille. Limakalvot kuivuvat, värekarvasoluja irtoaa ja limankuljetus häiriintyy. Kaiken ikäisillä tupakoijilla on enemmän erilaisia hengityselimiin liittyviä oireita, kuten yskää, lisääntynyttä limanmuodostusta, hengityksen vinkumista ja hengenahdistusta kuin tupakoimattomilla. Myös nuuskan on osoitettu alentavan suorituskykyä.

Tupakointi aiheuttaa yli 90 % keuhkosyövistä, ja muiden riskitekijöiden vaikutus on siihen verrattuna vähäinen. Suuri tupakoinnin määrä ja tupakoinnin kesto lisäävät syövän vaaraa. Ympäristön tupakansavulle altistumisen arvioidaan lisäävän keuhkosyövän vaaran tupakoimattomilla noin 1,2-kertaiseksi altistumattomiin verrattuna. Mikäli potilas jatkaa tupakointia syövän hoidon jälkeen, on syövän uusimisen riski suurentunut. Lisäksi tupakointi huonontaa sekä leikkaus- että sädehoidon tuloksia. Sähkötupakankin on todettu aiheuttavan syövän syntyyn liittyviä solumuutoksia keuhkoissa. Toisaalta tupakoinnin lopettaminen pienentää merkittävästi keuhkosyövän riskiä, joskaan riski ei täysin palaa tupakoimattomien tasolle.

Keuhkoahtaumatauti on sairaus, joka ahtauttaa ilmateitä, tuhoaa keuhkorakkuloita ja pitää yllä elimistön kroonista tulehdustilaa. Yli 90 % keuhkoahtaumataudeista on tupakoinnin aiheuttamia. Myös passiivinen tupakointi suurentaa keuhkoahtaumataudin riskiä. Tupakoinnin jatkaminen taudin toteamisen jälkeen heikentää hengitettävien lääkkeiden tehoa merkittävästi ja lisää taudin pahenemisvaiheiden esiintymistä. Myös sähkötupakan on tutkimuksissa havaittu aiheuttavan keuhkoahtaumataudille tyypillisiä oireita ja vakavia keuhkovaurioita. Tupakoinnin lopettaminen sen sijaan parantaa jo todetun taudin ennustetta ja vähentää kuolleisuutta, ja onkin ainoa keino estää taudin etenemistä.

Astma puolestaan on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkiston limakalvotulehdus ja siihen liittyvä keuhkoputkien lisääntynyt supistumisherkkyys. Äidin tupakointi raskauden aikana on yhteydessä syntyvän lapsen normaalia huonompaan keuhkojen toimintaan ja astman todennäköisyyden lisääntymiseen. Sekä aktiivinen että passiivinen elämän aikana tapahtuva tupakansavulle altistuminen lisää astman kehittymisen todennäköisyyttä. Tupakointi myös huonontaa astman hoitotasapainoa ja lisää oireita ja pahenemisvaiheiden esiintymistä heikentämällä hengitettävien lääkkeiden tehoa ja lisäämällä keuhkoputkien supistumisherkkyyttä sekä hengitysteiden läpäisevyyttä aiheuttaen herkistymistä allergeeneille. Tupakoivalla astmaatikolla on erityisen suuri keuhkoahtaumataudin kehittymisen riski.

Tupakointi lisää riskiä sairastua akuutteihin hengitystieinfektioihin, mukaan lukien näistä vaikeimpiin, kuten influenssaan ja keuhkokuumeeseen. Tupakointi myös lisää selvästi spontaanin ilmarinnan riskiä. 90 % sairastuneista on tupakoijia.

Tiesitkö, että tupakointi voi heikentää jo entisestään alentunutta kuuloa

Tupakan, nuuskan ja sähkötupakan sisältämä nikotiini supistaa verisuonia ja huonontaa siten myös sisäkorvan verenkiertoa. Hyvä verenkierto ja siten riittävä hapensaanti on välttämätöntä sisäkorvan kuulosolujen toipumiselle esimerkiksi meluvammasta. Tämän vuoksi kaikkia meluvammapotilaita suositellaan lopettamaan tupakointi välittömästi. Samasta syystä em. tuotteet voivat pahentaa tinnitusta.

 

Seuraavat vaiheet

 

Ole ystävällinen ja anna palautetta hoitopolusta tämän linkin kautta.

Saimaan syöpäyhdistys

Stumppi

Tupakointi vai tupakoimattomuus – minkä tien sinä valitset? (Käypä Hoidon potilasversio)

Hoitopolun asiasisällön lähteenä on käytetty Duodecimin Terveysportin pitkäaikaissairaudet tietokantaa ja Käypä Hoito -suositusta.